Sivusto on muuttanut osoitteeseen kaisaspies.fi. Sinut ohjataan uuteen osoitteeseen automaattisesti hetken kuluttua.

perjantai 31. lokakuuta 2014

Mistä investoinneista Kouvola voisi säästää?

Kaupunginvaltuutettu Jouni Sunisen (ps.) mukaan Kouvolan investointimenoista voidaan helposti säästää kymmeniä miljoonia (Mielipide 30.10.). Kuulisin mielelläni, miten Suninen alentaa investointien tasoa. Tiedän monen valtuutetun pohtineen kysymystä, ja minusta on hienoa, että Sunisella on tarjota meille helppo ratkaisu ongelmaan.

Toisin kuin Suninen, minä olen kokenut investointien leikkaamisen erittäin vaikeaksi. Kouvolalla on huomattavasti korjausvelkaa, josta ei voida tinkiä. On hankalaa päättää, säästetäänkö esimerkiksi yksityisteiden avustuksista, KSAO:n rakennusten peruskorjauksista, urheilukentistä vai Myllykosken paloasemasta.

Investointeja pohdittaessa tulisi selkeämmin esittää, minkätyyppinen investointi on kyseessä. Onko kyseessä investointi, joka tuottaa kaupunkilaisille hyviä asioita ja aiheuttaa samalla lisää käyttömenoja, kuten esimerkiksi urheilukentän rakentaminen? Aivan erityyppinen investointi on kyseessä silloin, kun rakennetaan jotain, joka maksaa itsensä takaisin kokonaan tai jopa enemmän, kuten Ratamo-keskus. Valtuuston tulisi nähdä investoinnit tällä tavoin luokiteltuna investointipäätöksiä tehdessään.

Ratamo-keskuksesta on olemassa valtuuston enemmistön tekemä päätös, joten demokratian perinteiden vuoksi tätä päätöstä on kunnioitettava, vaikka sitä sattuisi henkilökohtaisesti vastustamaan. Varmasti Suninen on tätä kuitenkin jo ajatellut, ovathan Kouvolan perussuomalaiset lämpimästi puhuneet demokratian puolesta, mikä on minusta ollut ilahduttavaa kuultavaa.

tiistai 28. lokakuuta 2014

Meidän koulussa kiusaaminen kielletty!

Hei älä töni mua! Minua kiusattiin alaluokilla, tönittiin ja tölvittiin. Puhuin äidilleni, joka soitti saman tien kiusaajien vanhemmille ja tilanne ratkesi. Kiusaamiseni oli pientä, mutta muistan vielä, miten kamalalta tuntui seistä jonossa häpeän punan hiipiessä poskille kiusaajien potkiskellessa nilkoille ja kuiskiessa typeryyksiä. 

Viime keväänä julkaistussa gradussa (Salo-Takalo) nostettiin esiin opettajien lisäkoulutus keinona huomata kiusaaminen ja puuttua siihen. Kouluissa, joiden kaikki opettajat olivat käyneet läpi kiusaamista koskevan koulutuksen, oli vähiten kiusaamista. Tällaisen koulutuksen soisin joka opelle varhaiskasvatuksesta lukioon. 


Lukion opettajana huomaan, että kiusaamista ei käsitelty opettajakoulutuksessa, enkä ole saanut myöhemmin mitään lisäkoulutusta kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen reagoimiseen. Joskus oppitunnilla opiskelijat heittävät rajuakin läppää ja mietin, missä menevät kiusaamisen rajat. Onneksi meillä on työyhteisössä hyvät kahvipöytäkeskustelut, jossa on mahdollista purkaa mieltä askarruttavat asiat ja saada vertaistukea.

Kiusaamiseen puuttumisessa avuksi voisivat olla myös nuorisotyöntekijät, jotka näkisin mielelläni nuokkarin sijaan myös koulujen käytävillä helposti lähestyttävinä aikuisina. Kaupungin nuorisotoimi ja koulut saisivat tehdä enemmän yhteistyötä.

Kyllä kiusaamiseen voidaan puuttua, siihen täytyy puuttua, mutta sitä ennen meidän opettajien ja aikuisten on opittava näkemään peiteltykin kiusaaminen.

lauantai 25. lokakuuta 2014

Laaja keskustalukio on paras vaihtoehto

Kouvolassa ratkotaan taas lukioverkon kohtaloa. Puolisentoista vuotta sitten tehdyn lukiopäätöksen jälkeen on havaittu, että Lyseon lukion rakennukseen on mahdotonta saada nykytiloissa mahtumaan kuusi aloittavaa ryhmää. Tämän vuoksi viranhaltijat esittävät, että Lyseon yhteyteen rakennetaan lisärakennus ja mahdollistetaan siten seitsemän aloittavaa ryhmää. Lisäksi maaseudun pienet lukiot Elimäellä ja Anjalankoskella esitetään lakkautettaviksi.

Kuvittele olevasi 16-vuotias. Siinä iässä murrosiän pahimmat myrskyt ovat ehkä laantuneet. Nuori totuttelee muuttuneeseen kehoonsa, tarvitsee tilaa itsenäistyä ja haluaa olla jotain muuta, kuin mitä vanhemmat ajattelevat. Etsitään omaa identiteettiä ja ajattelu on vahvasti mustavalkoista. Onko tämän ikäisen nuoren ohjaaminen mahdollista poliittisilla päätöksillä? Ei ole.

Jotkut poliittiset päättäjät kuitenkin ajattelevat voivansa ohjata nuorten hakeutumista päättäjän oman kotikylän lukioon. On esitetty mahdollisuus, että Lyseon yhteyteen ei rakenneta lisärakennusta, vaan kahden aloittavan ryhmän verran opiskelijoita, siis ne, jotka eivät sovi keskustalukioon, ohjautuisi siististi täyttämään maaseudun lukiot. Mielestäni tämä osoittaa, että päättäjät eivät tunne 16-vuotiaan nuoren elämää ja ajattelua.

Mikäli keskustalukiossa aloittaisi vuosittain vain viisi alkavaa ryhmää, merkitsisi se keskiarvorajan kohoamista suhteettoman korkeaksi. Kaikkein motivoituneimmat opiskelijat pääsisivät keskustalukioon, josta syntyisi aivan eri tason lukio kaupungin muihin lukioihin verrattuna. Keskustan ja sitä ympäröivän lähialueen, jolla suurin osa koko Kouvolan lukiolaisista asuu, nuorista moni joutuisi todella punnitsemaan tulevaisuuttaan. Varmasti jokunen kaikkein motivoitunein hakeutuisi lukioon maaseudullekin, suurin osa keksisi jonkun muun ratkaisun. 

Päätös jättää lisärakennus rakentamatta lisäisi Kouvolan lukiolaisten epätasa-arvoa voimakkaasti.

Kouvolan kylien päättäjille tiedoksi: on eri asia mennä opintoihin keskustaan kuin mennä opintoihin keskustasta maaseudulle. Nuoret ovat kautta aikojen itsenäistyessään ja etsiessään identiteettiään kulkeneet maaseudulta kaupunkeihin. Kaupungit ovat tarjonneet mahdollisuuksia itsensä ilmaisuun harrastusvaihtoehtojen, laajemman elinpiirin ja monien mahdollisuuksien kautta.

Kouvolan nykyisessä taloustilanteessa tehdään ikäviä päätöksiä. Minusta on ymmärrettävää, että pikkukoululaisten oikeus lähikouluun halutaan turvata. Sen sijaan en ymmärrä, miksi kynsin ja hampain pidetään kiinni oman kylän kuihtuvasta lukiosta. Annetaan lukiolaisten opiskella keskustassa. Rakennetaan Lyseon yhteyteen lisärakennus ja turvataan siten nuorten pääsy haluamaansa lukioon.



perjantai 24. lokakuuta 2014

Koulut roikkuvat löysässä hirressä

Kouluverkon kehittämisen tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Näin ei ole ollut Kouvolassa vaan koulujen lakkautuksia on jouduttu valtuustossa käsittelemään liian usein. Perheillä on oikeus asuinpaikkaa valitessaan luottaa kouluverkon pysyvyyteen, siihen, että lähikoulu säilyy eikä sen kohtalosta taistella jokaisella valtuustokaudella.

Tämä asettaa haasteen myös päättäjille. On tehtävä päätöksiä, joiden seuraukset kestävät pidemmälle tulevaisuuteen. Vuoden tai parin jatkoajat eivät ole linjakasta päätöksentekoa vaan ikävien päätösten lykkäämistä. Koulujen roikottaminen löysässä hirressä kuormittaa oppilaita ja opiskelijoita, opettajia sekä vanhempia. Epävarmuudessa eläminen ei ole kenenkään etu.


On kyettävä tekemään päätöksiä. Päätöksen jälkeen on taattava koulujen työrauha.

torstai 23. lokakuuta 2014

Kuka hoitaa mummot ja vaarit?

Onko vanhusten hoito kaupungin vastuulla vai vastaavatko omaiset ikääntyneen mummon hoidosta? Kouvolassa keskusteltiin asiasta ja Kouvolan vanhusneuvoston puheenjohtaja Raimo Kinnusella oli yksiselitteinen näkemys: kunta hoitaa. Kouvolan apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niirasen mielestä vanhuksen hoidosta vastaavat vanhus itse sekä hänen omaisensa, kunta ja järjestöt yhteistyössä. Minusta Kinnusen vastaus kuvaa ehkä nykytilannetta, Niirasen vastaus tulevaisuutta.

Sukulaiseni, yli 60-vuotias nainen, vastasi pitkään äitinsä hoidosta. Äiti sai asua kotonaan ja tytär kävi hänen kotonaan aluksi kahdesti päivässä, kunnon heikentyessä hän muutti käytännössä asumaan äidilleen. Öistä tuli mahdottomia, kun äiti heräili eikä hoitajana toiminut tytär kyennyt lopulta nukkumaan. Parin viikon unettomuuden jälkeen hän haki äidilleen hoitopaikkaa kunnalta. Tytär toivoi mahdollisuutta saada äiti hoitoon viikon-parin viikon jaksoiksi, jotta hän saisi välillä levätä ja jaksaisi hoitaa äitiään kotijaksot. Kunta ei kyennyt järjestämään tällaista hoitomuotoa ja äiti siirrettiin toistaiseksi laitoshoitoon odottamaan parempaa hoitomuotoa. Äiti on tämän jälkeen laitostunut nopeasti. Tämä ei tapahtunut Kouvolassa, mutta on tuskin harvinainen tapaus.

Vastuu vanhuksen hoidosta siirtyi 100 prosenttisesti kunnalle, vaikka tytär olisi ollut valmis kantamaan osan hoitovastuusta. Minä en ole asiantuntija vanhuspalveluissa, mutta ymmärrän laitosasumisen olevan kunnalle valtavan kallista toimintaa ja omaishoidon tähän verrattuna erittäin edullista. Kunnan kannattaa rakentaa järjestelmä, jossa pystytään joustavasti vastaanottamaan omaisen työpanos. Jokainen vuorokausi, jonka omainen kykenee vastaamaan vanhuksen hoidosta, on säästöä kunnalle.

Apulaiskaupunginjohtajan mukaan vastuu vanhuksen hoidosta on vanhuksella itse, hänen omaisillaan, kunnalla ja järjestöillä yhteistyössä. Jokaisessa vanhustenhoivaa koskevassa päätöksessä tulee tällöin painottaa ennaltaehkäisyä (= vanhuksen oma vastuu), omaishoidon tukemista (= omaisten vastuu) ja yhteistyötä kaikkien tahojen kanssa (= vanhusten, omaisten, kunnan, järjestöjen vastuu). Yhteistyö ja vastuun jakaminen tulee kunnalle edullisemmaksi ja takaa vanhukselle inhimillisemmän vanhuuden.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Ehdokaskoulutuksessa

VIhreiden eduskuntavaaliehdokkaita kokoontui tänä viikonloppuna Korpilahdelle kansanedustajakoulutukseen. Pekka Haavisto puhui turvallisuuspolitiikasta muistuttaen, että sodassakin on säännöt. Hän haluaisi mielellään NATO:n asearsenaalin, mutta ei sotilasliiton kriisien näkemyksiä, tulkintoja ja toimintamalleja. Oras Tynkkynen valotti vihreiden energiaratkaisuja ja Anni Sinnemäki talouspolitiikkaa.




Ilta päättyi rantasaunalle sukkabileisiin.




Tänään opitaan vielä kampanjoinnista, viestinnästä ja äänestäjän kohtaamisesta.

torstai 16. lokakuuta 2014

Äänestäjien pelossa valtuusto ei uskalla lakkauttaa palveluita

Joskus tuntuu, että miksi mikään ei riitä. Säästöpäätöksistä ja irtisanomisista huolimatta kaupunginjohtaja joutuu esittämään 0,5% veronkorotusta ja on siinä aivan oikeassa. Silti säästöjä täytyy vielä löytää ja Lamminmäen leikkuri iskee Haanojan uimahalliin ja Voikkaan kirjastoon (yhteensä 535 000 euroa säästöä), Korian terveysasemaan (330 000), Elimäen lukioon (195 000) , viiteen alakouluun (600 000) ja Kouvola-lisään (1milj). Moni muukin tärkeä palvelu on lakkautuslistalla. Kaikista näistä huolimatta rahat eivät riitä vaan tilikauden lopussa meiltä puuttuu vielä 9 miljoonaa euroa.

Turuilla ja toreilla ihmetellään miksi rahat ei riitä ja pähkäillään valtuuston saamattomuutta. Minusta saamattomuus ei ole oikea sana kuvaamaan valtuuston toimia. Kaikki tajuavat talouden karmaisevan tilan ja yleisellä tasolla kaikki puhuvat palveluiden lakkauttamisista. Sitten kun tosi paikka tulee eteen ja lakkauttaminen konkretisoituu kyläkouluksi, uimahalliksi, lukioksi tai kirjastoksi, niin lakkauttamiseen ei enää kyetä. ”Olen Anjalankoskelta siis anjalankoskelaisten äänestämä valtuutettu enkä voi lakkauttaa mitään alueen palveluita” totesi eräs valtuutettu viikko sitten talousseminaarissa. Ymmärrän kyllä hänen tuskansa, mutta ajattelen, että valtuuston pitää pystyä parempaan.

Minusta on suoraan sanottuna v-mäistä lakkauttaa kouluja, mutta olen valmis pienistä pienimpien koulujen lakkauttamiseen. Lukion opettajana on kamalaa lakkauttaa lukioita, mutta kykenen tekemään päätöksen kahden lukion lakkauttamisesta. Pienten äitinä ja minimi äitiysrahalla eläneenä tiedän hyvin perheiden talouskurjuuden, silti pystyn tekemään päätöksen Kouvola-lisän lakkauttamisesta, vaikka kipeää se tekee. Tiedän, että minua on äänestänyt moni pienten lasten ja koululaisten vanhempi ja ymmärrän, että joku heistä miettii kannattaako minua äänestää toiste.

Kaikkeen en kuitenkaan suostu. Isompien alakoulujen jatko täytyy turvata, sillä pienellä on oikeus käydä koulua lähellä. Kun koulussa alkaa olla kaikkaan noin 20 oppilasta, täytyy kuitenkin miettiä, onko siitä luovuttava. Sama koskee lukikoita. 2000-luvun lukio ei toimi kunnolla, mikäli opiskelijamäärä jää alle 150. En myöskään kannata Haanojan uimahallin lakkauttamista. Terveysliikuntaa on taloudellisesti järkevää tukea.

Kuitenkin minusta olisi täysin yksisilmäistä tällä äänestäjien pelossa kieltäytyä kaikista leikkauksista. On myös minun äänestäjieni etu, että Kouvola pääsee jaloilleen. On Anjalankosken etu, että koko Kouvolan talous pelittää. Valtuutettuna on pakko ajatella kokonaisuuden etua ja uskoa, että siitä seuraa pidemmällä tähtäimellä hyvää kaikille. Meidän tulee nähdä pidemmälle, korkeammalle ja kauemmas. Se on meidän velvollisuutemme valtuutettuina.

Kouvolan talouden tökkimiseen on kolme syytä: valtion rahoituksen väheneminen, tehtaiden alasajot sekä yleinen talouden laskusuhdanne. Kouvola saa ensi vuonna 24 miljoonaa euroa vähemmän valtion rahoitusta kuin tämän hallituskauden alussa. Tämä vastaa reilun 1,75 kunnallisveroprosentin korotusta. Siis kuroaksemme umpeen pelkästään valtion maksamattomat tuet, Kouvolan pitäisi nostaa veroprosenttiaan 1,75. Kouvolan taloutta kurjistavat valtion leikkausten lisäksi 4000 menetettyä tehdastyöpaikkaa. Kaiken tämän päällä leijuu taloudellinen laskusuhdanne synkkänä pilvenä, jota ei saada häviämään. Laskusuhdanteen vuoksi valtuuston yritykset saada taloutta virkoamaan ja uusia yrityksiä eivät kanna. Tumma laskusuhdannepilvi tuntuu imevän yritteliäisyyden ja nitistävän elinvoimaa.


Kouvolan talouskurjuus ei ole valtuuston syytä. On kuitenkin valtuuston velvollisuus tehdä sille jotain. On pakko kyetä tekemään kipeätkin päätökset.

perjantai 10. lokakuuta 2014

Avoin kirje Kouvolan perussuomalaisille valtuutetuille

”Ne on oikeastaan ihan järkeviä ja mukavaa sakkia, ei ollenkaan niin hurjia, kuin mitä julkisuudesta luulisi.” Näin valisti kokenut valtuutettu minua Kouvolan perussuomalaisista valtuustokauden alkaessa. Minulla on nyt vajaan kahden vuoden kokemus yhteistyöstä ja mielestäni ihan hyvin olemme pystyneet sovittelemaan kantojamme. Jossain asioissa olemme olleet samaa mieltä, joissain eri linjoilla. Tunnustan jopa ihailevani Pekka Korpivaaran väsymätöntä tarmokkuutta sekä palavaa intoa, jolla hän hoitaa valtuutetun pestiään. On kunnioitettavaa vaikuttaa niin energisesti asioihin, joiden kokee olevan pielessä. Pekasta kirjoitin jo bloggauksessa Selkärankaista,selkärangatonta.

Minulla on ollut suhteellisen myönteinen kuva Kouvolan perussuomalaisista valtuutetuista. Samaan tapaan kuin kokeneempi valtuutettu pari vuotta sitten, olen puolustanut Kouvolan perussuomalaisia kriittisille ystäville: ”Ei ne ole niin pahoja, oikeesti!” Nyt myönteisyys on aika kovalla koetuksella, ainakin mikäli Kouvolan Sanomien uutisointi Kouvolan perussuomalaisten säästölinjauksista pitää paikkansa.

”Perussuomalaisissa on vahva näkemys, että palveluihin ei kajota ennen kuin valtuusto peruu Ratamo-päätöksen.” (Kouvolan Sanomat 10.10.2014) He eivät aio suostua mihinkään palvelujen leikkauksiin ennen kuin Ratamo-keskuksen suunnitelmat perutaan. Valtuuston enemmistö on äänestänyt Ratamo-keskuksen puolesta. Enemmistön tekemällä päätöksellä ei kuitenkaan ole merkitystä perussuomalaisille.

Tällä julkilausumalla perussuomalaiset irtautuisivat vaikeista ja kipeistä päätöksistä, joita Kouvolassa joudutaan tekemään. Näin heidän ei tarvitse ottaa kantaa kaupunkilaisia koskettaviin vaikeisiin palveluleikkauksiin, vaan he voisivat vastustaa kaikkia leikkauksia. Mielestäni tämä on vastuutonta politiikkaa.

Valtuustossa on päätetty useita asioita, joita minun on ollut mahdoton hyväksyä. Tuntuisi kummalliselta vaatia, että koska esimerkiksi keskustalukiot yhdistettiin vastoin minun tahtoani, niin en sitten ryhdy mihinkään tuleviin palveluleikkauksiin ja jarrutan tässä nyt kaikkea mahdollista ennen kuin tuo vanha enemmistöpäätös kumotaan. Keskustalukioiden yhdistämisestä nuolin haavani mökillä, saunoin, uin, luin lapsille satuja ja join illalla punaviiniä. Harmitti, mutta pääsin asian yli.

Siispä, hyvät Kouvolan perussuomalaiset valtuutetut, enemmistö on päättänyt asian ja Ratamo-keskus rakennetaan. Hyväksykää se. Voi olla, että olette oikeassa, ja päätös osoittautuu katastrofiksi. Iloitkaa silloin, osoitelkaa sormella ja sanokaa ”enkös minä sitä sanonut”. Vielä ei voi olla jälkiviisas. Nyt täytyy vain hyväksyä, että demokratia on enemmistön päätöksiä, vaikka ne joskus tuntuisivat mahdottomilta hyväksyä.

Nyt täytyy tehdä kipeitä päätöksiä yhdessä. Meidän on pakko leikata palveluita, sillä muuten rahat eivät riitä. Tiedätte sen vallan hyvin. Olkaa mukana tekemässä vaikeita päätöksiä, älkää päästäkö itseänne noin helpolla.

Terveisin,

Kaisa

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Asuntomessut Kouvolaan? Ei vielä

Asuntomessut ovat yksi tapa saada kaupunkiin uusi asuinalue, mutta messujen järjestämisen on lähdettävä kunnan omista tarpeista. Asuinalueen luominen messuja varten ei ole järkevää. Silti juuri messuorganisaatio Suomen asuntomessut on saanut valita, mihin messualue Kouvolassa rakennettaisiin.

Viranhaltijoiden valmistelevassa aineistossa ei ole selvitystä siitä, miksi uuden asuntoalueen rakentaminen olisi itsessään merkityksellistä Kouvolalle juuri nyt, kun taloudessa joudutaan kiristämään vyötä kaikessa. Kun investointitaso on jo valmiiksi aivan liian korkea ja kaupungilla on 340 valmista tonttia odottamassa rakentajia, alkaa 12 miljoonan messuhanke tuntua ylimitoitetulta.


Minulla ei periaatteessa ole mitään asuntomessuja vastaan. Uudet ideat ja moderni rakentaminen tuovat hyviä uusia tuulia, joita Kouvolassa tarvitaan. Minusta hanke on vain aivan liian kallis kaupungin nykyisessä taloustilanteessa.

Keskusteluissa on esitetty ajatus, että messujen kautta Kouvolaan saadaan uusia asukkaita. Mitkä seikat vaikuttaisivat siihen, että muuttaisit Kouvolaan? kysyttiin Kouvolan ulkopuolella asuvilta vastaajilta “Pendelöinti ja asuminen Kouvolassa” -selvityksessä (2011). Vastaajat muuttaisivat Kouvolaan, mikäli puoliso saisi täältä töitä tai oma työsuhde muuttuisi. Rautatie ja viihtyisä asuinympäristö olivat tärkeitä tekijöitä muuttohalukkuudelle. Sen sijaan kukaan ei sanonut muuttavansa Kouvolaan omakotitalotontin vuoksi, vaikka omakotitalotontti oli nimenomaan yksi tutkimuksessa vastaajille tarjotuista vastausvaihtoehdoista. Tämä on syytä pitää mielessä, kun mietitään, mistä saadaan 30 omakotitalonrakentajaa Korialle.

Kouvola on hyvä kaupunki asua, elää ja kasvattaa lapsia. Etätyö on erinomainen mahdollisuus Kouvolalle saada uusia muuttajia. Sijainti reilun tunnin junamatkan päässä Helsingistä ja edulliset asuntojen hinnat ovat loistava yhdistelmä, jota on hyvä markkinoida pääkaupunkiseudulla. Tämänkaltaiseen markkinointiin kannattaa panostaa rahaa, eikä se edellytä läheskään asuntomessujen kaltaista panostusta.

Valtuusto päättää asuntomessuista ensi maanantain kokouksessaan.