Sivusto on muuttanut osoitteeseen kaisaspies.fi. Sinut ohjataan uuteen osoitteeseen automaattisesti hetken kuluttua.

maanantai 26. toukokuuta 2014

Kuplatodellisuutta

On helppo elää todellisuuskuplassa. Kuplassa kerää ympärilleen samantaustaisen ja samanmielisen joukon, jonka kanssa oletetaan, että kaikki muutkin ovat samaa mieltä maailman menosta, ihmisyydestä tai mistä milloinkin. Todellisuuskuplassa kohistaan Twitterissä oman euroehdokkaan puolesta ja kuvitellaan, että nyt on tulossa tosi jytky, kun ihan kaikki kannattavat meidän ehdokasta. Kun äänet lasketaan, huomataan, että kannattajia on ollut vain pari tuhatta samanmielistä twitter-seuraajaa. Tämä on kuplatodellisuutta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on luonut oman todellisuuskuplansa, jossa toistellaan mantrana sanoja: suomalainen työ, työpaikat ja valtion työllistämistoimet. Rinne ja samanmieliset kuplakaverit tuntuvat olettavan, että kansantalous on yksisilmäisesti vain teollisuustyöpaikkoja ja vanhanaikaisia valtion työllistämistemppuja. Jos minulla olisi neula, haluaisin kovasti puhkaista Rinteen kuplan ja saada hänet näkemään todellisuuden ja kansantalouden laajemmin. Tämä olisi hyväksi sekä sosiaalidemokraateille että koko Suomelle.

Vihreänä kuntapoliitikkona on myös vaarassa upota omaan kuplaansa. Vihreässä kuplassa ollaan hivenen nenä pystyssä, arvotetaan omat arvot muiden arvoja paremmiksi ja toistellaan taikasanoja: ilmasto, avoimuus, tasa-arvo ja demokratia. Ystäväni ja tuttavani jakavat kuplan kanssani. Olemme suurelta osin korkeasti koulutettuja ja vihertävästi ajattelevia. Harva meistä on viettänyt koko elämäänsä samassa kaupungissa, suuri osa elänyt ulkomailla ja monella on ulkomaalainen puoliso tai vähintään useita ulkomaalaisia ystäviä. Identiteetti asettuu monella jonnekin suomalaisuuden ja eurooppalaisuuden välimaastoon.

Kuntapolitiikan myötä olen tajunnut, että kuplani edustaa todella pientä osaa kouvolalaisista. Mikäli haluan vaikuttaa kotikuntani asioihin valtuutettuna, täytyy minun päästä pois kuplasta ja löytää yhteisiä kuplan aineksia erikuplaisten kanssa. Jotkut poliitikkotuttavat muista kaupungeista ovat kertoneet, että eivät tee yhteistyötä tiettyjen puolueiden kanssa. Minulla ei ole tähän varaa eikä haluakaan. Asiat ratkaisevat ja vaikuttaa voi vain yhteistyöllä. En ole pitänyt itseäni mitenkään vasemmistolaisena, mutta olen tehnyt paljon yhteistyötä vasemmistoliiton valtuutettujen kanssa viranhaltijoiden halutessa lakkauttaa maaseudun pikkuneuvolat. Perussuomalaisten valtuutettujen kanssa on löytynyt yllättäen yhteistä säveltä energia-asioissa ja kokoomuksen kanssa lukioverkossa. Kuplatodellisuuteni on muuttumassa, olen pyrkimässä ulos kuplasta moniääniseen ja -arvoiseen todellisuuteen.

Poliitikkojen lisäksi myös kuntien viranhaltijoilla on vaara jäädä oman kuplatodellisuutensa vangiksi. Näin käy, kun todellisuutta alkaa määrittää kuntalaisen hyvinvoinnin sijaan kaupungintalon näkökulma. Palvelut halutaan viranhaltijakuplassa järjestää tehokkaasti ja yksinkertaisesti, sillä se on byrokratian näkökulmasta parasta. Kuntalaisten moninainen todellisuus ei kuitenkaan ole yksinkertaista, ei varsinkaan laajassa kuntaliitoskunnassa Kouvolassa, jossa etäisyydet ovat suuret ja kaupungin muoto vaihtelee kaupunkialueesta, lähitaajamaan, kyliin ja maaseutuun. Minä arvostan suuresti Kouvolan viranhaltijoita, he tekevät mielestäni loistotyötä, mutta olen ollut havaitsevinani kaupungintalokuplaa, jossa kaupungin kirjava todellisuus unohtuu.


Mitä kuplalle tapahtuu kun se törmää toiseen kuplaan? Jos kupla on vahva ja siitä pitää järkähtämättä kiinni, jää oma kupla ehjäksi ja itse voi jatkaa elämäänsä omassa todellisuuskuplassaan. Jännittävämpää on kuitenkin kuplien törmäys, jossa molemmat kuplat hajoavat. Tällöin syntyy jotain uutta, parempaa ja todellisempaa.

lauantai 3. toukokuuta 2014

Kouvola ei tuhlaa eurovaaleihin

Eurovaaleissa äänestetään vajaan kolmen viikon kuluttua. Kouvolan keskusvaalilautakunta on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaupunki ei pystytä julistetelineitä puolueiden mainoksille. Kaupungilta saadun tiedon mukaan ehdokkaat näkyvät joka tapauksessa niin paljon mediassa, että telineiden pystyttäminen olisi järjetöntä rahan haaskausta.

Viisi vuotta sitten 38,6% suomalaisista äänesti europarlamenttivaaleissa. Euroopan unionin parlamentti on monelle suomalaiselle merkityksetön, tuntematon ja ärsyttävä instituutio, joka suoltaa käsittämättömiä elämäämme rajoittavia säädöksiä kuten esimerkiksi kurkun käyryyttä säätelevän direktiivin. On miltei kansanhuvia ilkamoida europarlamentin säätämillä kummallisuuksilla.

Kaikesta huolimatta Suomi on liittynyt Euroopan unioniin ja siirtänyt toimivaltaa EU:lle muun muassa talous- maatalous- ja ympäristöasioissa, kauppapolitiikassa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tämän seurauksena myös melkoinen osa Suomen lainsäädännöstä tulee Euroopan unionista. Euroopan unioni vaikuttaa elämäämme Suomessa ja Kouvolassa. On totta, että EU on puuttunut moneen liian pieneen asiaan ja säätänyt kummallisia asetuksia ja direktiivejä. Tämänkin vuoksi on tärkeää, ketkä ovat Suomen edustajina europarlamentissa. Koska EU on instituutiona vieras, on monen myös hankala löytää sopivaa ehdokasta ja äänestämisinto lopahtaa.

On merkityksellistä äänestää europarlamenttivaaleissa. Myös kaupungin kannattaa on tehdä europarlamenttivaaleja tunnetuksi. Jo valmiiden julistetelineuden vieminen paikoilleen ei voi olla kovin kallis operaatio, sillä puolueet hoitavat itse julisteiden ripustamisen.

Lakisääteistä velvollisuutta vaalimainonnan järjestämisessä kaupungilla ei ole. Yhdenmukaistamisen, ympäristön siisteyden ja kaupunkikuvallisten syiden vuoksi kunnat ovat tukeneet vaalimainontaa pystyttämällä julistetelineitä 70-luvulta lähtien. Kuntaliiton mukaan vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla katsotaan olevan tiedotusarvoa. Julistetelineiden pystyttäminen ei ole tuhlausta vaan demokraattisen päätöksenteon tukemista.