Sivusto on muuttanut osoitteeseen kaisaspies.fi. Sinut ohjataan uuteen osoitteeseen automaattisesti hetken kuluttua.

perjantai 24. toukokuuta 2013

Minne rakennetaan Ratamo? Montako lukiota?



Mellan hägg och syrén, sanovat ruotsalaiset. Vuoden pakahduttavin aika, tuomen kukinnan ja sireenin kukinnan välillä. Lyhyt ohikiitävä hetki, jolloin kesä on juuri alkamassa on minusta ihanin aika vuodessa. Tämä ihmeellinen hetki on juuri nyt.

Tämä vuonna tähän pieneen hetkeen liittyy kaksi vaikeaa päätöstä. Maanantaina päätetään Ratamon, uuden sairaalamme paikasta. Parisen viikkoa myöhemmin päätetään lukioiden määrästä.

Ratamosta:

On ollut hurja työ perehtyä vuosikausia suunniteltuun sairaalaprojektiin. Olen kuitenkin yrittänyt tehdä sen huolellisesti. Maanantaina käsitellään hankesuunnitelmaa, yksityiskohtaista suunnitelmaa Ratamon rakentamisesta. Lyhykäisyydessään suunnitelma sisältää kolmikerroksisen keskuksen, jossa yhdistyvät sairaala, terveyskeskukset, hammaslääkärit, osa sosiaalityöstä ja vaikka mitä muuta. Hintalappu on 115 miljoonaa euroa. Rakennuksen valmistuttua kaupunki säästää sosiaali- ja terveysmenoissa 13 miljoonaa euroa vuodessa.

Hankesuunnitelma on mielestäni hyvä ja säästö vaikuttava. Hankesuunnitelmassa rakennus on suunniteltu Kotiharjuun. 13 miljoonan vuosisäästöt tulevat vain tässä paikassa, ei Sairaalamäellä. Kotiharju ei varmasti ole mikään autuaaksi tekevä paikka, mutta ei ole Sairaalamäkikään. Kummallakin paikalla on ongelmansa, suuremmat säästöt saadaan pitkällä aikavälillä Kotiharjusta. Siellä se myös palvelee tehokkaimmin suurinta määrää kuntalaisia, siksi kannatan Kotiharjua Ratamo-keskuksen rakennuspaikaksi.

Lukioista:

Tuntuu huonolta ajatukselta kannattaa julkisesti lukioiden lakkauttamista. Olisi paljon helpompaa tukea useiden puolueiden kannattamaa linjausta yhdistää keskustan Lyseo ja Yhteiskoulu ja jättää muu lukioverkko ennalleen. Jos halutaan tehdä helppo päätös, tämä on juuri sellainen: kivuton ja siisti. Voidaan vielä todeta, että päätettiinpäs jotain. Minä kannatan kuitenkin lukioverkon supistamista.

Kouvolan talous on sekaisin. Kaupunki tekee syömävelkaa eli elää yli varojensa. Meillä ei ole varaa ylläpitää nykyisiä palveluita ilman kunnallisveron korotusta. Vaikka veroa korotettaisiin, täytyisi silti säästää kaikessa missä voidaan.

Lukioverkossa voidaan säästää. Kouvolan lukiokustannukset ovat huomattavasti verrokkikaupunkeja korkeammat. Meillä on paljon pieniä lukioita, jotka käyvät puoliteholla opiskelijamäärän vähyyden vuoksi. Lisäksi nuorten määrä kaupungissa vähenee tulevaisuudessa. Puolityhjät lukiomme ovat myöhemmin vielä tyhjempiä.

Tulisi käydä keskustelua siitä, mitkä palvelut ovat lähipalveluita. Mielestäni esimerkiksi peruskoulun ja tiettyjen perusterveydenhuollon palveluiden täytyy sijaita riittävän lähellä kaikkia kuntalaisia. Lukio ei kuitenkaan ole lähipalvelu. 15–18-vuotiaat nuoret voivat aivan hyvin kulkea julkisilla liikenne välineillä lukioon vähän kauemmaksikin. Aivan kuten he kulkevat ammattiopistoonkin.

Lukion sulkemisen pelätään autioittavan maaseutua. On aika hurja ajatus kaataa opiskelijoiden niskoille velvoite elävöittää maaseutua. Lukio-opiskelijoiden ainoa tehtävä on hankkia itselleen parhaaksi katsomansa opiskelupaikka ja sen myötä lukion tarjoamat parhaat mahdolliset tiedot ja taidot. Opiskelijat haluavat keskustaan. Kunnioitetaan sitä. 

Mielestäni siis:
Suljetaan Elimäen ja Anjalankosken lukiot.
Yhdistetään keskustalukiot myöhemmin.
Näin Kouvolaan jää riittävästi lukiopaikkoja kaikille halukkaille, mutta ei puolityhjiä luokkia.

Tämä on tylsä ja tyly päätös. Toinen vaihtoehto on kuitenkin ikävämpi: jos kipeää päätöstä ei kyetä tekemään Kouvolan lukioissa ei ole yhtään koulukohtaisia kursseja. Ei siis liikunnan tai kuviksen erityiskursseja eikä ylimääräisiä kieliä tai montaa muuta kurssia. Tämä päätös kurjistaisi kaupungin koko lukio-opetuksen. 

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Selkärankaista, selkärangatonta

Viime aikoina olen törmännyt selkärankaisiin ja selkärangattomiin liittyvään ongelmaan, ei kuitenkaan biologisessa vaan poliittisessa mielessä. Kävin liki viikon kestäneen sähköpostivaihdon erään valtuutetun kanssa asiasta ja samankaltainen ongelma pulpahti Kouvolan Sanomien jutun kautta yleiseksi puheenaiheeksi.

Mikä siis on selkärankaista ja mikä selkärangatonta politiikantekoa? Kuvitellaan poliitikko, kutsutaan häntä vaikka nimellä Pekka. Pekka ei kannata johtajien palkankorotuksia. Pekka on julkisesti ollut tätä mieltä ja pitänyt kovaa haloota asiasta. Pekka kuuluu kaupunginhallitukseen, joka saa käsiteltäväkseen kaupunginjohtajan johtajasopimuksen, johon on tehty 200 euron korotus autoetuun sekä pidennetty irtisanomisaikaa huomattavasti. Palkankorotusta ei oltu tekemässä, autoedun korotuskin oli osa kokonaispalkkaa. Pekka nostaa kuitenkin äläkän asiasta kaupunginhallituksessa, joka yksimielisesti vaientaa hänet. Pekka vie asian lehtien palstoille ja pian kaupunginhallituksen jäsenet ovat tukkanuottasilla julkisuudessa ja varmaan yksityisestikin. Onko Pekka selkärankainen poliitikko?

Poloista Pekkaa syytetään nyt joka taholta: omasta puolueesta, kaupunginhallituksesta, muista puolueista, lehtien palstoilta. Pekalla on periaatteita. Hän haluaa puolustaa tärkeitä asioita viimeiseen hengenvetoon asti. Tappiin asti hän  myös vastustaa huonona pitämiään asioita. Kaupunginjohtajan sopimuksesta syntynyt soppa ei ollut ensimmäinen. Vaikka valtuustokausi on nuori, samanlainen sotku on ehtinyt tapahtua jo useita kertoja.

Toimiko Pekka kunniakkaasti? Onhan tärkeää vastustaa huonona pitämiään asioita. Tavallaan kunnioitan Pekan ehdottomuutta ja valmiutta puolustaa asiaansa muista välittämättä.

Ongelmana on, että Pekka ajaa itsensä nurkaan: hänen vaikutusmahdollisuutensa kapenevat, hänestä tulee ikuinen jarrumies. Pienen asian vuoksi ei välttämättä kannata polttaa siltoja, kun politiikkaa tehdään aina yhteistyössä. Yksinäinen poliitikko saa aikaan vain hyvin vähän.

Diktatuuri on varmasti tehokas tapa päättää asioita, esimerkiksi Stalin tai Mao tekivät sujuvasti ja nopeasti suuriakin päätöksiä.  Demokratiaan kuuluvat jarrumiehet. Tämä olisi hyvä kaupunginhallituksen muistaa. Demokratiaan kuuluvat myös huonot päätökset. Päätös on demokraattinen, kun sen on enemmistön päättämä.  Tämä tulisi Pekan pitää mielessä.

Siedetään toisiamme. Siedetään jarrumiehiä ja huonoja(kin) päätöksiä.





... Pekka on melkein vain ei ihan keksitty henkilö...

lauantai 11. toukokuuta 2013

Valtuusto-SWOT

Opetin yhteiskuntaopin tunnilla yritysten liiketoimintasuunnitelmien arviointia SWOT-analyysin keinoin. Samaa menetelmää voisi soveltaa valtuustotyöskentelyni analysointiin. Tässä siis Kaisan valtuusto-SWOT.

Vahvuudet (nykyhetki):

Yhteistyökyky ja -halu, asioihin perehtyminen. Ilo, into ja tarmo. Maailmanparantamishalu.

Heikkoudet (nykyhetki):

Vaikutusmahdollisuuksien rajallisuus. Päätökset tunnutaan tehtävän pienessä piirissä etukäteen. Piiri on niin pieni, että siihen eivät kuulu edes kaikki kaupunginhallituksen jäsenet. Tämä todella korpeaa.

 

Mahdollisuudet (tulevaisuus):

Vaikutusvallan ja asiantuntemuksen kasvu. Jotain ihmeen kautta pitää tunkea mukaan sisäpiiriin tai olla sen arvoinen, että huolitaan mukaan.

Uhat (tulevaisuus):

Kyynistyminen. Tätä en halua ja kyynikkoja on tässä maailmassa ja kaupungissa jo ihan tarpeeksi.
Katkeroituminen. Iiiik. Toivottavasti älyän lopettaa ajoissa. Potkikaa minut pois valtuustosta jos alan vaikuttaa katkeralta ämmältä.


keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Eka valtuustoaloite

Olen kirjoittanut ensimmäisen valtuustoaloitteeni ja jätän sen valtuuston toukokuun kokouksessa.
Tällainen siitä tuli.


Valtuustoaloite Kouvolan kaupunginvaltuuston kokousten videoimiseksi ja esittämiseksi internetissä
Kuntalaisten kiinnostusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan on tärkeä lisätä. Valtuuston kokousten videolähetykset internetissä voivat lisätä monien, erityisesti nuorten mielenkiintoa yhteisten asioiden hoitoa kohtaan. Kokouksia tulisi voida seurata suorina lähetyksinä, lisäksi kokousvideot tulisi liittää kaupungin kotisivuille.
Kouvolan äänestysprosentti vuoden 2012 kuntavaaleissa oli huikaisevan alhainen 57,2. Valtuuston toiminta on monelle etäistä ja vierasta. Alkaneella valtuustokaudella joudutaan tekemään kipeitä päätöksiä. Videoinnin kautta tieto meneillään olevista asioista on oikeampaa ja päätöksenteon perustelut tulevat paremmin julki.
Valtuuston kokouksia videoidaan tällä hetkellä hyvin erilaisissa kaupungeissa, muun muassa Helsingissä, Lappeenrannassa, Iisalmessa, Kuopiossa, Hämeenlinnassa, Tampereella ja Kempeleellä. Lahdessa kokouksia voi kuunnella netin kautta. Lisäksi monessa kaupungissa, esimerkiksi Imatralla, harkitaan videointia. Kaupunginvaltuuston kokousten videointi on parin viime vuoden aikana laajalti yleistynyt ja vaikuttaa olevan vakiintumassa oleva toimintamalli.
Helsingissä kolme prosenttia kuntalaisista katsoo videoidut valtuuston kokoukset. Espoossa ja Oulussa katsojia on kaksi prosenttia ja Kuopiossa yksi prosentti. Mikäli yksi prosentti kouvolalaisista katsoo videoidut valtuustokokoukset, tämä tarkoittaa, että 880 kuntalaista seuraa jokaista valtuuston kokousta. Se on paljon verrattuna nykytilanteeseen, jossa lehterillä istuu muutama katsoja.
Valtuuston kokousten videoiminen lisää päätöksenteon avoimuutta, parantaa demokratiaa ja lisää politiikan läpinäkyvyyttä. Tämä on kaikkien puolueiden, kuntalaisten ja koko kaupungin etu.
Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että kaupunki selvittää kustannukset ja mahdollisuudet videoida kaupunginvaltuuston kokouksia, esittää ne suorina lähetyksinä netissä ja tallentaa ne kaupungin kotisivuille kaikkien kuntalaisten seurattavaksi.