Videoblogi: Päiväkodin metsäretki päättyy hakkuuaukealle

Pienilläkin kaupungin keskustan liepeillä sijaitsevilla metsiköillä on käyttäjiä, joista kaupungin viranhaltijat eivät tiedä mitään. Käyttäjien tarpeet olisi hyvä tuntea paremmin, kun tehdään päätöksiä mitä ja missä metsää hakataan.

Kartoitetaan kaupungin keskustojen ja taajamien lähimetsien käyttäjiä, jotta osataan säilyttää pieni pala metsää  päiväkotien ja muiden käyttäjien ulottuvilla. On tärkeää, että päiväkotien lähellä on pienikin metsikkö.

Tahdon

Minä tahdoin reilut kuusi vuotta sitten Orilammen majan laiturilla, siinä mistä vesibussi lähtee. Minusta samalla paikalla voisivat sanoa tahdon myös samaa sukupuolta olevat. Toivon, että he perjantain jälkeen pääsevät tahtomaan. Olen ollut vaitonainen Tahdon-kampanjasta. Olen miettinyt mitä sanoa ja miten tasa-arvoista avioliittolakia osaisi perustella. Kaikki tuntuu kuluneelta ja sanotulta. Tuntuu niin täydellisen typerältä estää toisten tahtominen. Siksi en perustele. Tasa-arvoinen avioliittolaki on itsestään selvä. Se ei vaadi yhtään perustelua. Jokaisella on oikeus avioliittoon. 

Missä sinä tahdoit? Miltä tuntuisi, jos joku toinen sanoisi, että sinä et saa tahtoa? Että se vain yksinkertaisesti on väärin ja vastoin hänen uskontoaan. Ja sitten et voisi tahtoa. Tuntuisi aika kummalliselta, eikö totta? Ihmettelisit ehkä mitä sinun tahtomisesi hänelle kuuluu.

Perjantaina eduskunta äänestää tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisestä. Minä toivon, että se menee läpi.

Säilytetäänkö pikkukoulut? Onko lukio lähipalvelua? Valtuusto 17.11.2014

Marraskuun valtuuston kokous oli pitkä. Kuuden tunnin sessiossa käytiin läpi maaseudun pienten koulujen lakkauttamista sekä lukioverkon kohtaloa. Puheeni peruskouluista ja lukiosta kokousvideon 1h 38 min kohdalla sekä kommenttipuheenvuoro lukiokeskusteluun 4h 37 paikkeilla.

Vihreille päätös peruskoulujen lakkauttamisesta oli vaikea pala. Olisimme mieluummin olleet valmiita lakkauttamaan pienet lukiot Elimäellä ja Anjalankoskella ja halunneet säästää pienet peruskoulut. Mielestämme joukkoliikenteen uudelleenjärjestelyiden kautta lukijoiden opiskelijat olisivat kyenneet kulkemaan opintoihin keskustaan. Nyt kulkemaan joutuvat pienet koululaiset.

Kouvolan kaupungin taloudessa on rakenteellinen tulojen ja menojen epätasapaino. Talouden tasapainottamiseksi tänään vaaditaan jokaiselta valtuustoryhmältä kykyä ikäviin päätöksiin. Myös me olemme siihen valmiit.

Näkökulma, jota mielestämme ei ole tuotu esiin, on että lakkautettavien koulujen oppilaat turvaavat toisten pienten koulujen jatkoa. Kartanokoulun oppilasmäärä nousee yli 150:n, myös Jaalan koulun koko kasvaa. Näiden koulujen tulevaisuus näyttää hyvältä.

Koulun muutos on koululaiselle ja koko perheelle iso asia. Oppilaiden siirtymiset uusiin kouluihin on turvattava ja perheiden huoli kouluteiden vaaranpaikoista on kuultava. Joukkoliikennejärjestelyt on saatava mahdollisimman toimiviksi.

Koulun sijainti on oleellinen asuinpaikan valintaan vaikuttava tekijä. Siksi perheet tarvitsevat linjakasta ja ennakoitavaa päätöksentekoa. Tämä on edellytys myös uusien asukkaiden houkuttelemiselle. Kaupunginvaltuusto teki edellisen päätöksen peruskouluista vuonna 2010. Tänään tehtävän päätöksen pohjana ovat tilastotiedot oppilaista koulunaloitusvuoteen 2020 asti. Me toivomme, että peruskoulujen jatkoa tarkastellaan valtuustossa seuraavan kerran vasta lähellä vuotta 2020.

Vihreiden valtuustoryhmä kannattaa kaupunginhallituksen ehdotusta Tirvan, Ratulan, Selänpään ja Ummeljoen koulujen lakkauttamisesta.

Kuntien yhdistyessä Kouvolassa lukion  minimikooksi asetettiin 150 opiskelijaa.Elimäen lukion opiskelijamäärä on nyt 92 ja Anjalankosken 88. Opiskelijamäärien lasku 2000-luvun kuluessa on ollut dramaattinen. 2001 Anjalankoskella opiskeli 213 ja Elimäellä 156 opiskelijaa. Lukiot ovat auttamatta opiskelijamäärältään kovin pieniä.

Vetovoimaa on yritetty parantaa erilaisilla yhteistyöhankkeilla esimerkiksi yliopistojen kanssa. Tämä ei ole onnistunut. Ei ole realistista odottaa, että uudet yhteistyökuviot lisäisivät vetovoimaisuutta.

En halua enkä kykene arvioimaan opetuksen laatua kaupungin eri lukioissa. Uskon, että jokaisessa lukiossa tarjotaan hyvää ja laadukasta opetusta ja jokaisessa lukiossa on hyvä opiskella. Lukioita ei olla lakkauttamassa sen takia, että jossain lukiossa saisi huonompaa opetusta kuin toisessa. Fakta on kuitenkin, että opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet ovat suurissa lukioissa paremmat. Tämä on todennäköisesti keskeinen syy siihen miksi opiskelijat tulevat mielellään keskustan lukioihin.

Laaja keskustalukio on Kouvolan kaupungille taloudellisesti tehokkain keino järjestää lukio-opinnot. Samalla se mahdollistaa lukiolaiselle laajan kurssivalikoiman. Pidämme tärkeänä lisärakennuksen rakentamista Lyseon yhteyteen.

Mielestämme opiskelijamäärän vähetessä lukioiden määrää tulee tarkastella.Olemme valmiita lakkauttamaan Anjalankosken lukion.

Vihreiden valtuustoryhmä kannattaa kaupunginhallituksen ehdotusta lukioverkosta.

Hei sinä pääkaupunkiseudulla asuva! Muuta Kouvolaan!

Kouvola tarvitsee uusia asukkaita. Muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna Kouvolan väkiluku laskee nopeasti. Uusien asukkaiden saaminen helpottaisi taloudellisissa ongelmissa kamppailevaa kaupunkia, mutta kuka muuttaisi Suomen kurjimmaksi nimettyyn kaupunkiin (Iltalehti 4.11.)?

 “Ihmeen hieno Kouvola” on kaupungin nykyinen mainoslause. Aikaisemmin Kouvolalla taisi olla useampikin mainoslause, josta muuttajille markkinoitiin kaupunkia nimellä “Kodikas Kouvola”. Suomen Pariisi, Chicago tai jotain muuta yhtä dorkaa ei ole koskaan yritetty olla ja hyvä niin. Kouvolalla on komea Kustaa Saksin suunnittelema visuaalinen värikäs, melkein överiksi vedetty ilme. Kuulemma messuosastot pistävät silmään ja näyttävät hyvältä. Ihan kiva juttu.

Kouvolaan houkutellaan uusia muuttajia lähinnä Helsingissä järjestettävillä suurilla OmaKoti ja OmaMökki -messuilla. Parisen vuotta sitten viriteltiin selvitys etätyöstä. Haluttiin tietää, miten saataisiin Kouvolaan lisää asukkaita etätyön mahdollisuuksia hyödyntämällä pääkaupunkiseudulta. Hankkeen tulosten pohjalta keskustaan perustettiin Viiraamo, jossa etätyötä tekevän on mahdollista työskennellä. Paikka ja idea on kiva: etätyöläisen voi olla hankala tehdä työtä kotona, joten työpisteen vuokraaminen kaupungin ytimestä antaa rytmiä työntekoon ja työt eivät kasaudu kotiin.

Suomen kurjin kaupunki –titteli asettaa paineita kaupungin markkinoinnille. Totuus on erilainen kuin lehtiotsikot. Kouvola on mukava paikka elää, se on hyvä kaupunki lapsille ja perheille. Kouvolassa on Suomen kaupungeista edullisimmat asunnot ja erilaisia omaleimaisia asuinalueita. Taajamien lähellä on kouluja, urheilumahdollisuuksia ja kulttuuria. Kouvolan sijainti on loistava rautateiden solmukohdassa, Helsinkiin pääsee tunnissa ja vartissa, keskusta on kehittymässä.

Miten tämän kertoisi pääkaupunkiseudulla ja muuallakin? Mennäänkö messuille, pystytetään kiiltävän komea osasto ja jaetaan kilokaupalla upeita esitteitä? Mennään vaan, mutta tehdään myös jotain ihan muuta. Tehdään sissimarkkinointia. Tuodaan asiat esiin modernisti ja ennen kaikkea aidosti. Levitetään kuvia ja tarinoita, joissa kaupunkilaiset kertovat kaupungistaan. Käytetään hyväksi sosiaalista mediaa. Selvitetään paremmin, miten etätyöntekijöitä saadaan Kouvolaan. Tehdään se aiempaan verrattuna laajemmin, jotta saadaan yleistettävämpiä tuloksia.

Kaupungin markkinointiväki on tehnyt paljon, mutta vielä on tehtävää. Haaste kohdistuu myös meihin tavallisiin kouvolalaisiin. Osaammeko kertoa kaupungistamme muuta kuin betonisia vitsejä.

Jotain täytyy tehdä, sillä muuttajia tarvitaan. Markkinoinnin täytyy olla luovempaa ja koskettavampaa. Tekemisen täytyy olla tehokkaampaa, sillä enempää rahaa siihen ei saada. Täytyy tavoittaa perheet aidoilla tarinoilla ja jättää ihmisiin jälki.