Äänestäjien pelossa valtuusto ei uskalla lakkauttaa palveluita

Joskus tuntuu, että miksi mikään ei riitä. Säästöpäätöksistä ja irtisanomisista huolimatta kaupunginjohtaja joutuu esittämään 0,5% veronkorotusta ja on siinä aivan oikeassa. Silti säästöjä täytyy vielä löytää ja Lamminmäen leikkuri iskee Haanojan uimahalliin ja Voikkaan kirjastoon (yhteensä 535 000 euroa säästöä), Korian terveysasemaan (330 000), Elimäen lukioon (195 000) , viiteen alakouluun (600 000) ja Kouvola-lisään (1milj). Moni muukin tärkeä palvelu on lakkautuslistalla. Kaikista näistä huolimatta rahat eivät riitä vaan tilikauden lopussa meiltä puuttuu vielä 9 miljoonaa euroa.

Turuilla ja toreilla ihmetellään miksi rahat ei riitä ja pähkäillään valtuuston saamattomuutta. Minusta saamattomuus ei ole oikea sana kuvaamaan valtuuston toimia. Kaikki tajuavat talouden karmaisevan tilan ja yleisellä tasolla kaikki puhuvat palveluiden lakkauttamisista. Sitten kun tosi paikka tulee eteen ja lakkauttaminen konkretisoituu kyläkouluksi, uimahalliksi, lukioksi tai kirjastoksi, niin lakkauttamiseen ei enää kyetä. ”Olen Anjalankoskelta siis anjalankoskelaisten äänestämä valtuutettu enkä voi lakkauttaa mitään alueen palveluita” totesi eräs valtuutettu viikko sitten talousseminaarissa. Ymmärrän kyllä hänen tuskansa, mutta ajattelen, että valtuuston pitää pystyä parempaan.

Minusta on suoraan sanottuna v-mäistä lakkauttaa kouluja, mutta olen valmis pienistä pienimpien koulujen lakkauttamiseen. Lukion opettajana on kamalaa lakkauttaa lukioita, mutta kykenen tekemään päätöksen kahden lukion lakkauttamisesta. Pienten äitinä ja minimi äitiysrahalla eläneenä tiedän hyvin perheiden talouskurjuuden, silti pystyn tekemään päätöksen Kouvola-lisän lakkauttamisesta, vaikka kipeää se tekee. Tiedän, että minua on äänestänyt moni pienten lasten ja koululaisten vanhempi ja ymmärrän, että joku heistä miettii kannattaako minua äänestää toiste.

Kaikkeen en kuitenkaan suostu. Isompien alakoulujen jatko täytyy turvata, sillä pienellä on oikeus käydä koulua lähellä. Kun koulussa alkaa olla kaikkaan noin 20 oppilasta, täytyy kuitenkin miettiä, onko siitä luovuttava. Sama koskee lukikoita. 2000-luvun lukio ei toimi kunnolla, mikäli opiskelijamäärä jää alle 150. En myöskään kannata Haanojan uimahallin lakkauttamista. Terveysliikuntaa on taloudellisesti järkevää tukea.

Kuitenkin minusta olisi täysin yksisilmäistä tällä äänestäjien pelossa kieltäytyä kaikista leikkauksista. On myös minun äänestäjieni etu, että Kouvola pääsee jaloilleen. On Anjalankosken etu, että koko Kouvolan talous pelittää. Valtuutettuna on pakko ajatella kokonaisuuden etua ja uskoa, että siitä seuraa pidemmällä tähtäimellä hyvää kaikille. Meidän tulee nähdä pidemmälle, korkeammalle ja kauemmas. Se on meidän velvollisuutemme valtuutettuina.

Kouvolan talouden tökkimiseen on kolme syytä: valtion rahoituksen väheneminen, tehtaiden alasajot sekä yleinen talouden laskusuhdanne. Kouvola saa ensi vuonna 24 miljoonaa euroa vähemmän valtion rahoitusta kuin tämän hallituskauden alussa. Tämä vastaa reilun 1,75 kunnallisveroprosentin korotusta. Siis kuroaksemme umpeen pelkästään valtion maksamattomat tuet, Kouvolan pitäisi nostaa veroprosenttiaan 1,75. Kouvolan taloutta kurjistavat valtion leikkausten lisäksi 4000 menetettyä tehdastyöpaikkaa. Kaiken tämän päällä leijuu taloudellinen laskusuhdanne synkkänä pilvenä, jota ei saada häviämään. Laskusuhdanteen vuoksi valtuuston yritykset saada taloutta virkoamaan ja uusia yrityksiä eivät kanna. Tumma laskusuhdannepilvi tuntuu imevän yritteliäisyyden ja nitistävän elinvoimaa.

Kouvolan talouskurjuus ei ole valtuuston syytä. On kuitenkin valtuuston velvollisuus tehdä sille jotain. On pakko kyetä tekemään kipeätkin päätökset.