Minut on äänestetty valtuustoon. Minä voin vaikuttaa Kouvolan tulevaisuuteen, mutta miten teen sen? Tätä olen pähkäillyt kuntavaalituloksen selvittyä. Kaiken kokenut Vihreä neuvoi: mene mukaan kun pyydetään.
Tein niin. Lupauduin mukaan Ekholmintien päiväkodin Vihreä Lippu- hankkeeseen sekä Putkiradiomuseon säätiön hallitukseen. Steinerpäiväkotien kannatusyhdistyksen rahastonhoitajana olen toiminut vuoden verran. Olen Kouvolan Vihreiden paikallisyhdistyksen hallituksessa ja haluan mielelläni osallistua Vihreiden suunnitteleman Kouvolan politiikkaryhmän toimintaan.
Toinen Vihreiden vanha konkari antoi ohjeeksi: pidä yhteyttä virkamiehiin, muiden puolueiden valtuutettuihin sekä äänestäjiin. Tämä on kinkkisempää, mutta mielestäni ohje on erinomainen.
Mikään puolue ei voi yksin muuttaa asioita, puolueiden välinen yhteistyö on välttämätöntä. Olen virittelemässä yhteistyötä muiden nuorehkojen valtuutettujen kanssa. Olemme pohtineet alustavasti alle 45-vuotiaitten valtuutettujen kokoontumisia. Vähän hurjalta tuntuu, että Kouvolan 59 valtuutetusta vain 13 on alle 45-vuotiaita. Meidän nuorempien on luontevaa tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen.
Yhteydenpito virkamiehiin on minulle tällä hetkellä täysin mystinen juttu ja asiaan täytyy oikeasti saada muutos. Jos ja kun haluan vaikuttaa asioihin, on se parasta tehdä asioiden ollessa virkamiesvalmistelussa. Rimputtele virkamiehille ja kysy asioista, neuvoi toisen puolueen kokenut valtuutettu. Virkamiesten tehtävä on selvittää asioita meille valtuutetuille. Ei siis pidä ajatella, että häiritsen soittelemalla, vaan tulee ajatella että virkamiehen työ on selittää asioita minulle oman alansa asiantuntijana.
Yhteydenpito äänestäjiin on miltei päivittäistä. Kirjoitan tätä blogia, teen pian ryhtiliikkeen ja liityn Facebookiin, mutta Twitteriin en taivu. En millään koe Twitteriä luontevaksi tavaksi vaikuttaa.
Monen kanssa olen kasvokkain jutellut lomautuksista ja lukioiden lakkautussuunnitelmista. Enemmänkin haluaisin tavata ihmisiä. Tulisin mielelläni keskustelemaan erilaisten yhdistysten kokoontumisiin, ikääntyvien kohtauspaikalle tai perhepuistoon.
Voin parhaiten vaikuttaa vasta, kun tiedän mitä ihmiset ajattelevat. Minä en ole vanhus, joten kokemukseni Kouvolan vanhuspalveluista ovat valitettavan vähäisiä. Minun on siis kuultava asiantuntijoita, vanhuksia itseään. Sama pätee vaikkapa maaseudun palveluihin, vammaisten tilanteeseen ja moniin muihin asioihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti