Videoblogi: Päiväkodin metsäretki päättyy hakkuuaukealle

Pienilläkin kaupungin keskustan liepeillä sijaitsevilla metsiköillä on käyttäjiä, joista kaupungin viranhaltijat eivät tiedä mitään. Käyttäjien tarpeet olisi hyvä tuntea paremmin, kun tehdään päätöksiä mitä ja missä metsää hakataan.

Kartoitetaan kaupungin keskustojen ja taajamien lähimetsien käyttäjiä, jotta osataan säilyttää pieni pala metsää  päiväkotien ja muiden käyttäjien ulottuvilla. On tärkeää, että päiväkotien lähellä on pienikin metsikkö.

Tahdon

Minä tahdoin reilut kuusi vuotta sitten Orilammen majan laiturilla, siinä mistä vesibussi lähtee. Minusta samalla paikalla voisivat sanoa tahdon myös samaa sukupuolta olevat. Toivon, että he perjantain jälkeen pääsevät tahtomaan. Olen ollut vaitonainen Tahdon-kampanjasta. Olen miettinyt mitä sanoa ja miten tasa-arvoista avioliittolakia osaisi perustella. Kaikki tuntuu kuluneelta ja sanotulta. Tuntuu niin täydellisen typerältä estää toisten tahtominen. Siksi en perustele. Tasa-arvoinen avioliittolaki on itsestään selvä. Se ei vaadi yhtään perustelua. Jokaisella on oikeus avioliittoon. 

Missä sinä tahdoit? Miltä tuntuisi, jos joku toinen sanoisi, että sinä et saa tahtoa? Että se vain yksinkertaisesti on väärin ja vastoin hänen uskontoaan. Ja sitten et voisi tahtoa. Tuntuisi aika kummalliselta, eikö totta? Ihmettelisit ehkä mitä sinun tahtomisesi hänelle kuuluu.

Perjantaina eduskunta äänestää tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisestä. Minä toivon, että se menee läpi.

Säilytetäänkö pikkukoulut? Onko lukio lähipalvelua? Valtuusto 17.11.2014

Marraskuun valtuuston kokous oli pitkä. Kuuden tunnin sessiossa käytiin läpi maaseudun pienten koulujen lakkauttamista sekä lukioverkon kohtaloa. Puheeni peruskouluista ja lukiosta kokousvideon 1h 38 min kohdalla sekä kommenttipuheenvuoro lukiokeskusteluun 4h 37 paikkeilla.

Vihreille päätös peruskoulujen lakkauttamisesta oli vaikea pala. Olisimme mieluummin olleet valmiita lakkauttamaan pienet lukiot Elimäellä ja Anjalankoskella ja halunneet säästää pienet peruskoulut. Mielestämme joukkoliikenteen uudelleenjärjestelyiden kautta lukijoiden opiskelijat olisivat kyenneet kulkemaan opintoihin keskustaan. Nyt kulkemaan joutuvat pienet koululaiset.

Kouvolan kaupungin taloudessa on rakenteellinen tulojen ja menojen epätasapaino. Talouden tasapainottamiseksi tänään vaaditaan jokaiselta valtuustoryhmältä kykyä ikäviin päätöksiin. Myös me olemme siihen valmiit.

Näkökulma, jota mielestämme ei ole tuotu esiin, on että lakkautettavien koulujen oppilaat turvaavat toisten pienten koulujen jatkoa. Kartanokoulun oppilasmäärä nousee yli 150:n, myös Jaalan koulun koko kasvaa. Näiden koulujen tulevaisuus näyttää hyvältä.

Koulun muutos on koululaiselle ja koko perheelle iso asia. Oppilaiden siirtymiset uusiin kouluihin on turvattava ja perheiden huoli kouluteiden vaaranpaikoista on kuultava. Joukkoliikennejärjestelyt on saatava mahdollisimman toimiviksi.

Koulun sijainti on oleellinen asuinpaikan valintaan vaikuttava tekijä. Siksi perheet tarvitsevat linjakasta ja ennakoitavaa päätöksentekoa. Tämä on edellytys myös uusien asukkaiden houkuttelemiselle. Kaupunginvaltuusto teki edellisen päätöksen peruskouluista vuonna 2010. Tänään tehtävän päätöksen pohjana ovat tilastotiedot oppilaista koulunaloitusvuoteen 2020 asti. Me toivomme, että peruskoulujen jatkoa tarkastellaan valtuustossa seuraavan kerran vasta lähellä vuotta 2020.

Vihreiden valtuustoryhmä kannattaa kaupunginhallituksen ehdotusta Tirvan, Ratulan, Selänpään ja Ummeljoen koulujen lakkauttamisesta.

Kuntien yhdistyessä Kouvolassa lukion  minimikooksi asetettiin 150 opiskelijaa.Elimäen lukion opiskelijamäärä on nyt 92 ja Anjalankosken 88. Opiskelijamäärien lasku 2000-luvun kuluessa on ollut dramaattinen. 2001 Anjalankoskella opiskeli 213 ja Elimäellä 156 opiskelijaa. Lukiot ovat auttamatta opiskelijamäärältään kovin pieniä.

Vetovoimaa on yritetty parantaa erilaisilla yhteistyöhankkeilla esimerkiksi yliopistojen kanssa. Tämä ei ole onnistunut. Ei ole realistista odottaa, että uudet yhteistyökuviot lisäisivät vetovoimaisuutta.

En halua enkä kykene arvioimaan opetuksen laatua kaupungin eri lukioissa. Uskon, että jokaisessa lukiossa tarjotaan hyvää ja laadukasta opetusta ja jokaisessa lukiossa on hyvä opiskella. Lukioita ei olla lakkauttamassa sen takia, että jossain lukiossa saisi huonompaa opetusta kuin toisessa. Fakta on kuitenkin, että opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet ovat suurissa lukioissa paremmat. Tämä on todennäköisesti keskeinen syy siihen miksi opiskelijat tulevat mielellään keskustan lukioihin.

Laaja keskustalukio on Kouvolan kaupungille taloudellisesti tehokkain keino järjestää lukio-opinnot. Samalla se mahdollistaa lukiolaiselle laajan kurssivalikoiman. Pidämme tärkeänä lisärakennuksen rakentamista Lyseon yhteyteen.

Mielestämme opiskelijamäärän vähetessä lukioiden määrää tulee tarkastella.Olemme valmiita lakkauttamaan Anjalankosken lukion.

Vihreiden valtuustoryhmä kannattaa kaupunginhallituksen ehdotusta lukioverkosta.

Hei sinä pääkaupunkiseudulla asuva! Muuta Kouvolaan!

Kouvola tarvitsee uusia asukkaita. Muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna Kouvolan väkiluku laskee nopeasti. Uusien asukkaiden saaminen helpottaisi taloudellisissa ongelmissa kamppailevaa kaupunkia, mutta kuka muuttaisi Suomen kurjimmaksi nimettyyn kaupunkiin (Iltalehti 4.11.)?

 “Ihmeen hieno Kouvola” on kaupungin nykyinen mainoslause. Aikaisemmin Kouvolalla taisi olla useampikin mainoslause, josta muuttajille markkinoitiin kaupunkia nimellä “Kodikas Kouvola”. Suomen Pariisi, Chicago tai jotain muuta yhtä dorkaa ei ole koskaan yritetty olla ja hyvä niin. Kouvolalla on komea Kustaa Saksin suunnittelema visuaalinen värikäs, melkein överiksi vedetty ilme. Kuulemma messuosastot pistävät silmään ja näyttävät hyvältä. Ihan kiva juttu.

Kouvolaan houkutellaan uusia muuttajia lähinnä Helsingissä järjestettävillä suurilla OmaKoti ja OmaMökki -messuilla. Parisen vuotta sitten viriteltiin selvitys etätyöstä. Haluttiin tietää, miten saataisiin Kouvolaan lisää asukkaita etätyön mahdollisuuksia hyödyntämällä pääkaupunkiseudulta. Hankkeen tulosten pohjalta keskustaan perustettiin Viiraamo, jossa etätyötä tekevän on mahdollista työskennellä. Paikka ja idea on kiva: etätyöläisen voi olla hankala tehdä työtä kotona, joten työpisteen vuokraaminen kaupungin ytimestä antaa rytmiä työntekoon ja työt eivät kasaudu kotiin.

Suomen kurjin kaupunki –titteli asettaa paineita kaupungin markkinoinnille. Totuus on erilainen kuin lehtiotsikot. Kouvola on mukava paikka elää, se on hyvä kaupunki lapsille ja perheille. Kouvolassa on Suomen kaupungeista edullisimmat asunnot ja erilaisia omaleimaisia asuinalueita. Taajamien lähellä on kouluja, urheilumahdollisuuksia ja kulttuuria. Kouvolan sijainti on loistava rautateiden solmukohdassa, Helsinkiin pääsee tunnissa ja vartissa, keskusta on kehittymässä.

Miten tämän kertoisi pääkaupunkiseudulla ja muuallakin? Mennäänkö messuille, pystytetään kiiltävän komea osasto ja jaetaan kilokaupalla upeita esitteitä? Mennään vaan, mutta tehdään myös jotain ihan muuta. Tehdään sissimarkkinointia. Tuodaan asiat esiin modernisti ja ennen kaikkea aidosti. Levitetään kuvia ja tarinoita, joissa kaupunkilaiset kertovat kaupungistaan. Käytetään hyväksi sosiaalista mediaa. Selvitetään paremmin, miten etätyöntekijöitä saadaan Kouvolaan. Tehdään se aiempaan verrattuna laajemmin, jotta saadaan yleistettävämpiä tuloksia.

Kaupungin markkinointiväki on tehnyt paljon, mutta vielä on tehtävää. Haaste kohdistuu myös meihin tavallisiin kouvolalaisiin. Osaammeko kertoa kaupungistamme muuta kuin betonisia vitsejä.

Jotain täytyy tehdä, sillä muuttajia tarvitaan. Markkinoinnin täytyy olla luovempaa ja koskettavampaa. Tekemisen täytyy olla tehokkaampaa, sillä enempää rahaa siihen ei saada. Täytyy tavoittaa perheet aidoilla tarinoilla ja jättää ihmisiin jälki.

Mistä investoinneista Kouvola voisi säästää?

Kaupunginvaltuutettu Jouni Sunisen (ps.) mukaan Kouvolan investointimenoista voidaan helposti säästää kymmeniä miljoonia (Mielipide 30.10.). Kuulisin mielelläni, miten Suninen alentaa investointien tasoa. Tiedän monen valtuutetun pohtineen kysymystä, ja minusta on hienoa, että Sunisella on tarjota meille helppo ratkaisu ongelmaan.

Toisin kuin Suninen, minä olen kokenut investointien leikkaamisen erittäin vaikeaksi. Kouvolalla on huomattavasti korjausvelkaa, josta ei voida tinkiä. On hankalaa päättää, säästetäänkö esimerkiksi yksityisteiden avustuksista, KSAO:n rakennusten peruskorjauksista, urheilukentistä vai Myllykosken paloasemasta.

Investointeja pohdittaessa tulisi selkeämmin esittää, minkätyyppinen investointi on kyseessä. Onko kyseessä investointi, joka tuottaa kaupunkilaisille hyviä asioita ja aiheuttaa samalla lisää käyttömenoja, kuten esimerkiksi urheilukentän rakentaminen? Aivan erityyppinen investointi on kyseessä silloin, kun rakennetaan jotain, joka maksaa itsensä takaisin kokonaan tai jopa enemmän, kuten Ratamo-keskus. Valtuuston tulisi nähdä investoinnit tällä tavoin luokiteltuna investointipäätöksiä tehdessään.

Ratamo-keskuksesta on olemassa valtuuston enemmistön tekemä päätös, joten demokratian perinteiden vuoksi tätä päätöstä on kunnioitettava, vaikka sitä sattuisi henkilökohtaisesti vastustamaan. Varmasti Suninen on tätä kuitenkin jo ajatellut, ovathan Kouvolan perussuomalaiset lämpimästi puhuneet demokratian puolesta, mikä on minusta ollut ilahduttavaa kuultavaa.

Meidän koulussa kiusaaminen kielletty!

Hei älä töni mua! Minua kiusattiin alaluokilla, tönittiin ja tölvittiin. Puhuin äidilleni, joka soitti saman tien kiusaajien vanhemmille ja tilanne ratkesi. Kiusaamiseni oli pientä, mutta muistan vielä, miten kamalalta tuntui seistä jonossa häpeän punan hiipiessä poskille kiusaajien potkiskellessa nilkoille ja kuiskiessa typeryyksiä. 

Viime keväänä julkaistussa gradussa (Salo-Takalo) nostettiin esiin opettajien lisäkoulutus keinona huomata kiusaaminen ja puuttua siihen. Kouluissa, joiden kaikki opettajat olivat käyneet läpi kiusaamista koskevan koulutuksen, oli vähiten kiusaamista. Tällaisen koulutuksen soisin joka opelle varhaiskasvatuksesta lukioon. 

Lukion opettajana huomaan, että kiusaamista ei käsitelty opettajakoulutuksessa, enkä ole saanut myöhemmin mitään lisäkoulutusta kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen reagoimiseen. Joskus oppitunnilla opiskelijat heittävät rajuakin läppää ja mietin, missä menevät kiusaamisen rajat. Onneksi meillä on työyhteisössä hyvät kahvipöytäkeskustelut, jossa on mahdollista purkaa mieltä askarruttavat asiat ja saada vertaistukea.

Kiusaamiseen puuttumisessa avuksi voisivat olla myös nuorisotyöntekijät, jotka näkisin mielelläni nuokkarin sijaan myös koulujen käytävillä helposti lähestyttävinä aikuisina. Kaupungin nuorisotoimi ja koulut saisivat tehdä enemmän yhteistyötä.

Kyllä kiusaamiseen voidaan puuttua, siihen täytyy puuttua, mutta sitä ennen meidän opettajien ja aikuisten on opittava näkemään peiteltykin kiusaaminen.

Laaja keskustalukio on paras vaihtoehto

Kouvolassa ratkotaan taas lukioverkon kohtaloa. Puolisentoista vuotta sitten tehdyn lukiopäätöksen jälkeen on havaittu, että Lyseon lukion rakennukseen on mahdotonta saada nykytiloissa mahtumaan kuusi aloittavaa ryhmää. Tämän vuoksi viranhaltijat esittävät, että Lyseon yhteyteen rakennetaan lisärakennus ja mahdollistetaan siten seitsemän aloittavaa ryhmää. Lisäksi maaseudun pienet lukiot Elimäellä ja Anjalankoskella esitetään lakkautettaviksi.

Kuvittele olevasi 16-vuotias. Siinä iässä murrosiän pahimmat myrskyt ovat ehkä laantuneet. Nuori totuttelee muuttuneeseen kehoonsa, tarvitsee tilaa itsenäistyä ja haluaa olla jotain muuta, kuin mitä vanhemmat ajattelevat. Etsitään omaa identiteettiä ja ajattelu on vahvasti mustavalkoista. Onko tämän ikäisen nuoren ohjaaminen mahdollista poliittisilla päätöksillä? Ei ole.

Jotkut poliittiset päättäjät kuitenkin ajattelevat voivansa ohjata nuorten hakeutumista päättäjän oman kotikylän lukioon. On esitetty mahdollisuus, että Lyseon yhteyteen ei rakenneta lisärakennusta, vaan kahden aloittavan ryhmän verran opiskelijoita, siis ne, jotka eivät sovi keskustalukioon, ohjautuisi siististi täyttämään maaseudun lukiot. Mielestäni tämä osoittaa, että päättäjät eivät tunne 16-vuotiaan nuoren elämää ja ajattelua.

Mikäli keskustalukiossa aloittaisi vuosittain vain viisi alkavaa ryhmää, merkitsisi se keskiarvorajan kohoamista suhteettoman korkeaksi. Kaikkein motivoituneimmat opiskelijat pääsisivät keskustalukioon, josta syntyisi aivan eri tason lukio kaupungin muihin lukioihin verrattuna. Keskustan ja sitä ympäröivän lähialueen, jolla suurin osa koko Kouvolan lukiolaisista asuu, nuorista moni joutuisi todella punnitsemaan tulevaisuuttaan. Varmasti jokunen kaikkein motivoitunein hakeutuisi lukioon maaseudullekin, suurin osa keksisi jonkun muun ratkaisun. 

Päätös jättää lisärakennus rakentamatta lisäisi Kouvolan lukiolaisten epätasa-arvoa voimakkaasti.

Kouvolan kylien päättäjille tiedoksi: on eri asia mennä opintoihin keskustaan kuin mennä opintoihin keskustasta maaseudulle. Nuoret ovat kautta aikojen itsenäistyessään ja etsiessään identiteettiään kulkeneet maaseudulta kaupunkeihin. Kaupungit ovat tarjonneet mahdollisuuksia itsensä ilmaisuun harrastusvaihtoehtojen, laajemman elinpiirin ja monien mahdollisuuksien kautta.

Kouvolan nykyisessä taloustilanteessa tehdään ikäviä päätöksiä. Minusta on ymmärrettävää, että pikkukoululaisten oikeus lähikouluun halutaan turvata. Sen sijaan en ymmärrä, miksi kynsin ja hampain pidetään kiinni oman kylän kuihtuvasta lukiosta. Annetaan lukiolaisten opiskella keskustassa. Rakennetaan Lyseon yhteyteen lisärakennus ja turvataan siten nuorten pääsy haluamaansa lukioon.