Eurovaalien aikaan

Europolitiikkaa ja vihreiden ehdokkaiden tyyliä Muodin yössä perjantaina 25.4. klo 18 alkaen kävelykadulla.
Kansanedustaja Oras Tynkkynen jututettavana pienoisrautatiemuseon kahvila Onkapannussa sunnuntaina 27.4. klo 15.15-16.00.
Kansanedustaja Anni Sinnemäki Hansa-keskuksen lavalla maanantaina 5.5. klo 17.30.

Eurovaalit tekevät tuloaan. Vaalipäivään on kuukausi aikaa ja vaalien merkkejä on jo ilmassa, esimerkiksi ensimmäiset vaalikoneet on avattu. Myös ehdokkaat kiertävät maata, vaalinumerot arvottiin tänään ja loputkin esitteet menevät painoon. 

Minulle hämmentävin asia vaaleihin liittyen on ollut sen ymmärtäminen, että vaalit eivät tapahdu itsestään. Puolueet järjestävät ne. Kouvolan vihreissä meitä on muutama aktiivi, jotka hoidamme vihreiden eurovaalikampanjaa Suomen kymmenenneksi suurimmassa kaupungissa. Se on osittain huvittava, osittain hengästyttävä ajatus. Me tuemme ehdokkaita ja levitämme sanaa. Me luukutamme postiluukut ja -laatikot täyteet vihreiden esitteitä. Me virittelemme teltan ja järkkäämme tempauksia. Me liimaamme julisteet pohjin ja teippaamme yläreunat, että sade ei pehmitä kampanjajulisteita. Me hoidamme vaalipäivänä vaalitoimituksen sekä laskemme koko illan ääniä. Silti vaaliaika on jännittävää ja kivaa ja toivotamme mielellämme uusia aktiiveja tervetulleeksi joukkoomme. Tekemistä on yllin kyllin, mutta jokainen voi tehdä sen verran kuin omaa intoa ja aikaa riittää.

Hesarin vaalikoneen mukaan minulle sopivin ehdokas on Anni Sinnemäki. Vastauksemme olivat 83 prosenttisesti samoja. En kuitenkaan vielä tiedä ketä äänestän, sillä vihreillä on aika vaikuttava ehdokasjoukko.

Vaalikone:  http://www.vaalikone.fi/suomi

Vihreät ehdokkaat: http://www.vihreat.fi/eurovaalit/ehdokkaat

Hirmuinen säästölista

Linkissä on lista viranhaltijoiden säästöesitykseen. Esitys menee ensi maanantaina kaupunginhallituksen käsittelyyn. Listalla on jo vanhoja tuttuja kohteita, jotka tuntuvat pyörivän säästölistoilla vuodesta toiseen, esimerkiksi kotihoidon kuntalisän, Anjalakodin ja Haanojan uimahallin lakkauttaminen. Vielä kerran ryhdytään myös perkaamaan kouluverkkoa ja halutaan säästöjä kyläkoulujen yhdistämisistä: Tirva, Ratula, Tehtaanmäki, Ummeljoki, Selänpää ja Svenska yhdistyisivät kaikki lähikoulujensa kanssa. Käytännössä ne siis lakkaisivat olemasta ja monen alakoululaisen koulumatka pitenee.

http://ep.kouvola.fi/kokous/20143350-3-2.PDF

Lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta lakkautukset tuntuvat kovilta. Kyläkoulujen lisäksi vähennetään koululaisten aamu- ja iltapäiväryhmistä ja koulunkäynninohjaajista. Opiskelijoita koskettaa KSAO:n säästövelvoite sekä lukioiden määrän vähentäminen (Elimäki, Anjalankoski ja lopulta Valkealakin pois) ja lukioiden kurssien määrän vähentäminen. Terveysasemista Jaala ja Elimäki suljetaan ja Valkealan terveyskeskuksen asiakkaat siirtyvät tulevaan Ratamo-keskukseen Kouvolan keskustaan. Melkoisen pitkä ajomatka tulee monen lääkärikäynnille.

Säästöpaineessa joudutaan valitsemaan huonoista säästöistä vähiten huonoimmat. Minusta huonoin säästökohde on alakoulujen sulkeminen. Koulun tulee olla lähellä lasta. Jos haluamme ylipäänsä tarjota yhtään mitään lähipalveluita tässä laajassa kaupungissa on peruskoulun alaluokat selkeä lähipalvelu.

Lukiolaiset voivat kyllä matkustaa, maaseudun lukiot voidaan minun puolestani sulkea. Samoin ikäihmisten palveluista Anjalakoti on turhan kallis ylläpidettävä, samalla hinnalla voidaan ostaa reilusti enemmän paikkoja vaikkapa yksityiseltä puolelta. Säästölistan tilamuutokset, joissa luovutaan ulkopuolelta vuokratuista tiloista ja siirretään toimintaa kaupungin omiin tiloihin ovat tottakai kannatettavia. Miksi näin ei ole toimittu jo aiemmin?

Huono säästökohde on myös ennaltaehkäisevien palveluiden supistaminen. Haanojan uimahallissa parannetaan kuntalaisten fysiikkaa altaassa ja mieltä saunan lauteilla turistessa. Minusta kaupungin kannattaa maksaa siitä reilut 300 000 euroa vuodessa. Sama summa kuluu nopeasti, mikäli uimaharrastus loppuu, toimintakyky heikkenee ja tarvitaan korjaavia palveluita.

Nettisivut

Olen askarrellut nettisivut, joilla on lisätietoa minusta, valtuustokuulumisia ja muuta.
Käy kurkkaamassa!

http://henkilot.vihreat.fi/kaisa.spies/

Perhepuistojen puolesta valtuustossa 24.3.

Kouvolan kaupunginvaltuusto kokoontui eilen 24.3. Kävimme keskustelua mm. hyvinvointikertomuksesta. Puhuin lakkautettaviksi päätettyjen perhepuistojen puolesta alla olevan puheen. Sama puhe valtuuston verkkolähetyksessä n. 35 minsan kohdalla.

http://www.kouvola.fi/index/aikuisvaestolle/paatoksenteko/valtuustoverkossa.html

* * * * * 

Hyvinvointikertomus

Hyvinvointikertomuksen keskeisenä ajatuksena on, että halutaan hoitaa kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia eikä vain sairauksia ja ongelmia. Siksi hyvinvointikertomuksessa halutaan panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Eräs tällainen palvelu on perhepuistot. Perhepuistot on tarkoitettu kotona lasta hoitavalle vanhemmalle ja lapsille. Ne ovat sisätiloja, joissa on henkilökuntaa, jonne lapsen voi jättää hetkeksi hoitoon, hän pääsee kerhoon tai äiti tapaamaan muita vanhempia, lapset leikkimään. Toiminta on kuitenkin päätetty lakkauttaa.

Perhepuistot ovat tärkeitä kotona lasta hoitaville vanhemmille ja heidän lapsilleen. Kotivanhempi tarvitsee vertaistukea, se auttaa jaksamaan lapsiperhearkea. Ilman kontakteja lapsiperhe jää helposti yksin ja elämänpiiri kaventuu. Perhepuistojen toiminta tukee yhteisöllisyyttä ja vanhemmuutta sekä ehkäisee sosiaalisia ongelmia. Tämä kaikki on erittäin vahvasti hyvinvointikertomuksen tavoitteiden mukaista ja perhepuistojen toiminnan tulisi antaa jatkua.

Sulkemalla perhepuistot tavoitellaan noin 240 000 euron säästöjä. Tällä rahalla on tuettu satoja perheitä perhepuistossa. Säästetty summa ei riitä kovin pitkälle, mikäli sulkeminen johtaa päivähoidon kysynnän kasvuun tai perheiden ongelmien lisääntymiseen.

Hyvinvointikertomuksen tilastojen tieto on paikoin erittäin hälyttävää: väestö vanhenee ja vähenee. Huoltosuhde on heikko ja tulevaisuudessa vielä heikompi. Lapsiperheiden määrä Kouvolassa on laskenut koko 2000-luvun. Perheiden palveluiden lakkauttaminen ei ole oikea keino vaikuttaa tähän kehitykseen.

Hyvinvointikertomuksen esiin nostamat ongelmat ovat suuria, mutta niitä on mahdollista ratkaista panostamalla ennaltaehkäisyyn ja vahvistamalla yhteisöllisyyttä. Tätä täytyy vain alkaa toteuttaa myös käytännössä. Hyvä ensimmäinen askel voisi olla maaseudun pienten neuvoloiden sekä perhepuistojen toiminnan turvaaminen.

                                                                      

Rasisminvastaisella viikolla

Tällä viikolla vietetään rasisminvastaista viikkoa. Maahanmuuttoon liittyy usein kysymys rasismista ja syrjinnästä. Maahanmuuttajista on osittain tehty syntipukkeja Suomen taloudellisiin ongelmiin, lisäksi heitä on pidetty uhkana suomalaiselle kulttuurille. Moni maahanmuuttaja kohtaa syrjintää työtä tai asuntoa hakiessaan tai rasismia kaupassa käydessään.

Suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen kävisi kivuttomammin jos me suomalaiset auttaisimme ja miettisimme, miten maahanmuuttajat näemme. Maahanmuuttaja - joka ei pääse tai jota ei oteta osaksi yhteiskuntaa, töihin tai opintoihin - vieraantuu. Moni Suomeen muuttanut pysyy ikuisesti vieraana. Kolmenkymmenen Suomessa asutun vuoden jälkeenkin hän on ”maahanmuuttaja” eikä suomalainen.

Tehokas kotouttamispolitiikka on hyvä asia sekä maahanmuuttajalle että Suomelle.  Kotouttaminen ei merkitse maahanmuuttajalle omasta kulttuurista luopumista, vaan sitoutumista Suomen lakeihin ja niiden tietojen ja taitojen hankkimista, joiden avulla tulee osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Kielen opiskelun tulee olla jokaisen maahanmuuttajan oikeus, mutta myös velvollisuus. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten kotiäitien mahdollisuus kielenopiskeluun on varmistettava. Mielestäni kielen opiskelun tulisi olla edellytys sosiaaliturvan myöntämiselle. Tämä asettaa velvollisuuden myös kunnalle - sen on tarjottava jokaiselle muuttajalle suomen kielen opetusta.

Suurin osa maahanmuuttajista on erittäin halukkaita tekemään työtä, erityisesti yrittäjyys on suositumpaa kuin kantasuomalaisten keskuudessa. Tätä tulee tukea. VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiaisen ja useiden muiden ekonomistien mukaan työvoiman määrän lisääminen vauhdittaa taloutta. Esimerkiksi Ruotsin suuri nettomaahanmuutto on johtanut siihen, että kestävyysvaje on pienempi kuin Suomessa. Taloustieteen mukaan maahanmuuton lisääminen tukee taloudellista kasvua.

Suomeen muuttanut maahanmuuttaja tarvitsee kunnan ja valtion taholta tulevia tehokkaita kotouttamistoimia sekä lähiympäristönsä ihmisten kautta hyväksyntää ja arvonantoa. Tämä kaupunki on koti myös maahanmuuttajalle, eikä kenenkään pidä joutua syrjinnän tai rasististen rikosten kohteeksi. Hyvää rasisminvastaista viikkoa!

Ennaltaehkäisyä vain juhlapuheissa

Vierailtu: 

4 lopetettavaa neuvolaa ja 3 suljettavaa perhepuistoa.

Kuunneltu: 

Vuoden ajan puheita valtuustosalissa, joissa korostetaan ennaltaehkäisyn merkitystä.

Luettu: 

Kaupunkistrategia, terveysliikuntastrategia ja joukko muita strategioita, jossa painotetaan ennaltaehkäisyä.

Suomessa v. 1990: 

10 000 lastensuojelun asiakasta ja 80 000 perhettä ennaltaehkäisevän kotiavun asiakkaina.

Suomessa v. 2014: 

80 000 lastensuojelun asiakasta ja 9000 perhettä ennaltaehkäisevän kotiavun asiakkaina.

Jotenkin mietin, että onko tässä mitään tolkkua, kun ennaltaehkäistään vain juhlapuheissa.

Kun koulu palaa

Kouvolassa paloi koulu ja jäljelle jäi...

Väsyneen näköinen, vastuun painama rehtori, joka hoiti tilanteen täydellisesti.

Ryhmä opettajia heti palon jälkeen, jotka silmin nähden järkyttyneinä soittelivat oppilaitaan ja varmistivat, että kaikilla on asiat kunnossa. Kun kysyin, pärjäävätkö he itse, he vannoivat yhteishengen nimeen.

Hillittömäksi paisunut fb-kampanja koulun musikaalin pelastamiseksi. Kaikki halusivat auttaa - ja musikaali päästiin esittämään!

Wanhat saivat tanssinsa ja abit penkkarinsa.

Jotenkin kaikille oppilaille ja opiskelijoille löytyi paikka ja koulutyö jatkui. Parasta terapiaa niin opettajille kuin oppilaillekin.

Tehokas tiedotus. Twitteriin päivittivät tietoja niin kaupunki, uutispalvelut kuin ohikulkijatkin.

Kuolleen näköinen, puoliksi palanut koulurakennus keskellä kaupunkia.

Politikointia: Rakennetaanko uusi? Mitä palo merkitsee lukioverkolle?

Yhteishenki koko kaupungissa. Palomiehet saivat sämpylöitä ravintolan omistajalta. Lähiasukkaat toivat ulkona paleleville oppilaille peittoja. Kaikki auttoivat ja olivat yhtä järkyttyneitä. Pelko yhdisti - eihän kenellekään vaan käynyt mitään? Onneksi kaikki pelastuivat. En jaksa välittää savuhaittoja kärsineistä takeista tai palaneista oppikirjoista.

Tyylitön nettikeskustelu, jossa esitettiin epämääräisiä vääriä tietoja palomiesten ja koulun johdon toiminnasta.

Sovitaan ja sovitellaan. Lyseon talossa toimii nyt kolme lukiota: yhtäri, lyseo ja iltalukio.  Tuodaan lisää läppäreitä opettajille. Talo täyttyy opiskelijoista ja lyön vetoa, että sosiaalinen kuhina on heistä aika kiinnostavaa. Tutustumisen aikaa. Opettajat tutustuvat järkkäämällä bileet.

Uusi kiinnostuksen kohde: paloturvallisuus.