Kouvola mukana ydinvoimahankkeessa - onko ydinvoima hyvä bisnes?

Fennovoima on rakentamassa Pyhäjoelle ydinvoimalaa. Hankkeessa on mukana Kouvolan kaupunki KSS Energian omistajana. Eduskunta antoi ydinvoimalalle periaateluvan vuonna 2010, mutta sen jälkeen laitostoimittaja on muuttunut japanilaisesta ja ranskalaisesta valmistajasta venäläiseen Rosatomiin. 

Onko ydinvoima hyvä bisnes? Tässä bloggauksessa haluan miettiä ydinvoimaa vain talouden näkökulmasta. Moralisointi sikseen. Lähteet ovat jutut lopussa.

MITÄ HYVÄÄ YDINVOIMASSA ON?

Ydinvoima on merkittävä päästöttömän energian muoto. Se on taloudellista ja tehokasta sähköntuotantoa. (Lähteet: Fennovoima ja Energiateollisuus)

IRTAUTUJAT

Taloudellisuudesta, tehokkuudesta ja päästöttömyydestä huolimatta moni on irtautunut Fennovoiman hankkeesta. Luopujia ovat olleet saksalainen suuromistaja E.ON, joka oli mukana hankkeessa 34 prosentin osuudella. E.ONin osuuden osti Fennovoiman suomalainen pääomistaja SF. Voimaosakeyhtiö SF:ssä ovat mukana kaikki Fennovoiman omistajat, jotka ovat kaupan ja teollisuuden yrityksiä sekä kaupunkien ja kuntien omistamia energiayhtiöitä.

Fennovoiman ongelmana on SF:n osakaspohjan hupeneminen. Hankkeesta on E.ONin tapaan lähtenyt pois Jyväskylä, S-ryhmä, Atria, Omya, Lankosken Sähkö, Leppäkosken sähkö, Outokummun Energia sekä Ålands Elandelslag.

Kuopio  lähti Kokoomuksen aloitteesta hankkeesta. Miksi hankkeesta luovutaan? Yli 40 prosenttia Fennovoimaa omistavista kunnista on sitä mieltä, että on arveluttavaa olla mukana Fennovoimassa. ”Investointi tulisi Pyhäjoelle, jonnekin hyvin kauaksi Kuopiosta. Me olemme merkittävästi investoineet Kuopion Energian tuotantolaitoksiin ja kaupungissa on muitakin tärkeitä investointikohteita. Haluamme käyttää omat rahamme niihin, sanoo Kuopion Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Taisto Toppinen.” (YLE)

KUSTANNUKSET

Paljon kuntia on nousukaudella, energian hinnan noustessa, lähtenyt mukaan hankkeeseen tavoitteenaan tuottaa itselleen edullista sähköä. Onko hankkeeseen kuitenkin lähdetty ajattelematta asiaa loppuun asti?

Hankkeen alustava kustannusarvio oli 4-6 miljardia euroa, mutta hinta voi nousta. 

Lappeenrannan yliopisto arvioi kustannuksiksi 8,6 miljardia euroa. Vaikuttaa vahvasti siltä, että ydinvoimaloitten hinnat nousevat arvioiduista kustannuksista melko lailla. Teollisuuden voiman Olkiluoto 4:n hinta-arvio on noussut 3-4 miljardista yli kuuteen miljardiin euroon. Ranskaan ollaan rakentamassa Olkiluoto 3:n sisarvoimalaa, jonka kustannukset ylittyvät ainakin 2 miljardilla. Times-lehden mukaan reaktoreitten hinta maailmalla on 8.7 miljardia euroa.

VIIVÄSTYMISET

Kustannuksien karkaamisen lisäksi viimeaikaisia ydinvoimalahankkeita on myös leimannut viivästyminen. Teollisuuden Voiman Olkiluodon kolmannen reaktorin piti valmistua vuonna 2009. Valmistumista on lykätty lukuisia kertoja. Tällä hetkellä reaktorin pitäisi olla toiminnassa vuonna 2016. Viivästyminen on maksanut Teollisuuden Voimalle 200-300 miljoonaa euroa vuodessa. Ranskassa rakennetaan ydinvoimalaa Flamanvilleen, jonka kustannukset ovat myöhästymisten vuoksi 2 miljardia ennakoitua korkeammat.

LOPPUSIJOITUS

Fennovoiman ydinvoimalan ydinjätteelle ei ole loppusijoituspaikkaa. Fennovoima haluaisi sijoittaa jätteensä Posiva-yhtiön luolastoon Olkiluotoon. Itse asiassa Posiva-yhtiöllä ei ole vielä mitään luolastoa edes omille jätteilleen, valmiina on vasta tutkimustila. Ydinjätteen hautaamisen Olkiluotoon arvioidaan maksavan yli 3 miljardia euroa. Posiva ei ole luvannut ottaa kilpailevan yhtiön eli Fennovoiman ydinjätettä luolastoonsa. Luolastoon onkin suunniteltu mahtuvan vain Olkiluodon omat jätteet.

MIELESTÄNI

KSS:n osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen ei ole taloudellisesti perusteltua. Ongelma on kustannusten todennäköinen karkaaminen. Taloudellisesti on myös kyseenalaista sijoittaa energian tuotantoon oman maakunnan ulkopuolelle. Olisi järkevämpää investoida rahat omassa kaupungissa ja tavoitella energiaomavaraisuutta.

Loppusijoituksen puuttuminen on sekä taloudellinen ongelma että lainanottoa tulevilta sukupolvilta. Ei ole oikein tuottaa energiaa, jonka jätteet jätämme vaaralliseksi riesaksi vielä sukupolvien päähän.

Fennovoiman ydinvoimalan tavoitteena on tuottaa sähköä vuonna 2024. Kymmenessä viime vuodessa on tapahtunut huikaiseva kehitys ympäristöystävällisissä tavoissa tuottaa energiaa. Seuraavan kymmenen - viidentoista vuoden aikana kehitys menee vahvasti eteenpäin. KSS:n investointi ydinvoimahankkeeseen on vanhanaikainen ja riskialtis. Sen hyöty kaupunkilaisille on erittäin kyseenalainen.

LOPUKSI

Valitettavasti täysin turvallista ydinvoimalaa ei ole. Ydinvoimaloissa on aina turvallisuusriskinsä, jopa Suomessa ja sinne rakennettavassa venäläisessä ydinvoimalassa.

Lähteet:

Fennovoima

www.fennovoima.fi (luettu 16.10.2013)

Energiateollisuus

http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/energiatehokkuus (luettu 17.10.2013)

Kouvolan kaupunki

http://ep.kouvola.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames (luettu 16.10.2013)

YLE

http://yle.fi/uutiset/kunnissa_kytee_joukkopako_fennovoimasta/6383228 (luettu: 16.10.2013)

http://yle.fi/uutiset/olkiluoto_3_viivastyy_vuoteen_2016/6489629 (luettu 16.10.2013)

http://yle.fi/uutiset/professori_olkiluoto_3_jauhaa_sahkon_sijasta_miljarditappioita/6224999 (luettu 16.10.2013)

Talouselämä http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoiman+ydinvoimala+kaatuu+hintaan++uusi+laskelma+julki+tanaan/a2158029 (luettu 16.10.2013)

http://www.talouselama.fi/uutiset/huomio+fennovoima+olkiluoto+3n+sisarvoimalan+hinta+nousi+8+miljardiin+euroon/a2158595 (luettu 16.10.2013)

Kaleva

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/eonin-fennovoima-osuudelle-loytyi-ostaja/621510/ (luetu 16.10.2013)

Suomen kuvalehti

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kiista-ydinjatteesta-ja-maailman-kallein-hauta-tanne-fennovoima-haluaa (luettu 16.10.2013)

Hei sinä Kankaan koululaisen mummo...

.. joka tulit juttelemaan minulle kävelykadulla. En huomannut ottaa yhteystietojasi. Kerroit, että Kankaan koulussa ruokaa ei ole aina ollut riittävästi ja joinain päivinä viimeisenä syömään tulevat kuudesluokkalaiset ovat jääneet ilman ruokaa tai saaneet lautaselleen vain rippeet.

Selvitin asia kuten lupasin. Perusopetuksen palvelualueen esimies Maija Saksa kertoi, että koulussa on pyöritetty ruoanjakelua sijaisten voimin. Joitain ongelmia on ollut viime lukuvuonna, niihin on puututtu ja asioista on keskusteltu. Rehtori on luvannut selvittää ruoan riittävyyttä tänä syksynä, kyselen häneltä pian lisää.

Jos sinusta tuntuu, että ongelmat jatkuvat, voit olla minuun yhteydessä ja selvitän asiaa. Ruoan pitää riittää jokaiselle koululaiselle. Ihan jokaiselle.

Terveisin,

Kaisa

Soosia syksyllä

"Mä en pelkää mitään soosii" huutaa yksivuotias ja nauraa päälle hillittömästi. "Mä en pelkää mitään soosii" huutaan neljävuotias ja kumpikin nauravat. Syksy on ollut paiväkodin alkua, töiden alkua, lasten yhteisiä leikkejä ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Yhtään valtuuston kokousta ei vielä ole ollut, mutta epävirallisia palavereja, facebook-viestejä ja sähköposteja on liikkunut. Paljon. Puolin ja toisin varmistellaan kantoja henkilöstöleikkausten ja tiukkojen säästölinjausten alla.

Mitä talouden tasapainottamiskeinoa et missään tapauksessa hyväksy? kysyi Kouvolan Sanomat. Pakko kai on hyväksyä melkein kaikki. Ei tässä voi olla mitään kynnyskysymyksiä. Sitä en kuitenkaan hyväksy, että palveluita suljetaan ennen kuin mietitään vaihtoehtoisia tapoja järjestää ne. Lähiön kirjasto, perhepuisto, korttelikoti ja uimahalli voivat hyvin jakaa tiloja sekä henkilöstöä ja järjestöt voivat olla mukana toiminnassa. Jos joku yrittäjä haluaa pitää paikassa kahvilaa niin loistojuttu. Meillä on aktiivisia eläkeläisiä, rikastaisiko eläkeläisen päivää autella kerran parissa viikossa tällaisessa monitoimitilassa? Tästä olen puhunut vähän joka suuntaan. Kuka ottaisi vastuun ja miettisi aivan uudenlaisia tapoja järjestää palveluita? Kun kunnalla ei enää ole varaa.

On pelottava ajatus, että säästetään ennaltaehkäisevistä palveluista kirjastoista, uimahalleista ja perhepuistoista. Tämä tulee todennäköisesti näkymään raskaissa erityisen tuen palveluissa myöhemmin. Näitä tosi kalliita palveluita tullaan siis tarvitsemaan monin verroin nykyistä enemmän. Piipahdin talous- ja rahoitusjohtajan luona juttusilla. Hänen mielestään aika moni palvelu saa luvan loppua, jotta taseet saadaan kuntoon. Ymmärrän toki häntä. Silti uskon, että taseet kääntyvät myöhemmin vielä tiukemmin alakanttiin, jos nyt tingimme kaikesta ennaltaehkäisystä.

Paljon täytyy kuitenkin säästää vaikka yrittäisimme olla kuinka kekseliäitä tahansa. Tämä vain täytyy jokaisen niellä. Jos emme saa kaupungin taloutta tasapainoon päädymme kriisikunnaksi. Se tarkoittaa, että emme tee meitä koskevia päätöksiä vaan päätökset tekee joku epämääräinen valtiovarainministeriön päättämä työryhmä. Joudumme holhoukseen ja menetämme päätösvaltamme, se ei ole kauhean kiva ajatus. Mitä jos kuitenkin päätämme leikkauksista ihan itse? Nämä leikkaukset tulevat varmasti vaikuttamaan ihan jokaiseen. Kurja juttu, pahoittelen sitä nyt jo. Mutta. Vielä nyt päätämme itse ja siksi leikkaamme.

Lomautusten hinta?

1,5-vuotiaas tyttäreni oppi ensimmäisenä kasvinaan tunnistamaan nokkosen. Leikkipuisto oli niitä täynnä. ”Varo nokkonen!” huusin uudestaan ja uudestaan juuri kävelemään oppineelle hoipertelijalle. Loppukesästä lapset leikkivät punkkeja vilisevässä heinikossa. Itse revin nokkosia ostoskassit hanskoinani. Leikkipuiston ruoho leikattiin vihdoin elokuun lopussa.

Kouvola lomauttaa henkilöstönsä tänä vuonna 2-3-viikoksi. Kaupungin taloustilanne on huono, mutta sitä ei myöskään pelasteta henkilöstöä lomauttamalla. Lomautus tuo hetkellisen helpotuksen, mutta ei muuta talouden perusongelmaa eli sitä, että kaupungin rahat eivät riitä kaikkien palveluiden tuottamiseen.

Yritys lomauttaa kun sen tuotteilla ei ole kysyntää eikä työtä siis ole. Kunnan työntekijöillä on työtä yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Oman esimieheni työssä olen nähnyt, miten paljon lisätyötä lomautukset merkitsevät. Olisi kiinnostava tietää, kuinka monta tuntia kaikki kaupungin esimiehet ovat työajastaan käyttäneet lomautusten suunnitteluun.

Päättäjien tulisi pohtia mikä hinta lomautuksesta maksetaan. Lomautuksesta kärsivät heikoimmat. Hyvät oppilaat kyllä pärjäävät ilman opettajan jatkuvaa läsnäoloa. Perhettä, jossa asiat ovat hyvin, ei häiritse se, että kaupungin tarjoamia palveluita joutuu odottamaan tavallistakin kauemmin. Kun keräämme rahaa kaupungin kassaan lomautuksilla, otamme rahat sillä hinnalla, että heikompiosaisilla menee entistä heikommin.

Lomautus ei ole kestävän taloudenpidon keino. Johtavatko lomautukset siihen, että kun ei saada nopeasti varhaisen tuen palveluita, kuormitetaan myöhemmin erityisen tuen raskaita ja kunnalle kalliita palveluita? On tehtävä päättäjille selväksi, että lomautusten tuoma hetkellinen säästö ei korvaa siitä aiheutuneita kustannuksia.

Ilkeitä totuuksia

... eli asioita, joita ihminen ei vain halua kuulla.

"Näytät ihan samanikäiseltä kuin opettajasi", totesi humalainen miesporukka yhdelle poppoostaan. Nuori mies oli entinen opiskelijani ja minä se ope. Minä otin tämän kohteliaisuutena, mutta parikymppiselle se taisi olla tosi kova pala.

"[Hyvinvointipalveluissa] Huomattavan paljon kokouksia ja johtoryhmiä, joiden toiminnassa päällekkäisyyttä, työskentely organisoitumatonta, tavoitteiden määrittely kesken."
Kouvolan kaupungin organisaation kehittäminen ja toiminnan tehostaminen: Pertec Consulting Oy:n raportti. Hyvinvointipalveluiden henkilöstömäärä on 5302 henkilöä.
Kaupungin henkilöstöllä on oikeus hyvään johtamiseen eikä Kouvola voi menestyä ilman hyvää johtoa. Miten voi olla, että yli 5000 henkilöä johdetaan sekavalla porukalla, joka käyttää aikaansa turhaan kokoustamiseen ja työskentelee organisoitumattomasti? Meillä ei ole tähän varaa.

"Hiekkalaatikkoleikit pois."
Kouvolan kaupungilla työskentelevän esimiehen vastaus kysymykseen: Millä toimenpiteillä kaupungin talous saadaan kuntoon? Kouvolan kaupungin organisaation kehittäminen ja toiminnan tehostaminen: Pertec Consulting Oy:n raportti.
Minä leikin päivät lasten kanssa hiekkalaatikolla. Jos joku kaupungin päättäjä tarvitsee hiekkalaatikkoleikkejä, niin tervetuloa meidän pihalle leikkimään. Ei tarvitse sitten enää kaupungintalolla hiekkakakkuja rakennella ja päästään itse asiaan.

"Ongelma tunnistettu, mutta ratkaisut osittain yksintertaistavia ja perustelemattomia, Kiireentuntuinen. Perustelematta jää lopulta, miten on tultu yli 600 irtisanottavaan. Keskittyy vain hallinnon irtisanomisiin, vaikka sieltä voidaan lopulta irtisanoa vain pieni osa tuosta kuudestasadasta. Lievä pettymys"
Omat tunnelmani luettuani Pertecin rapotin Kouvolan henkilöstön tulevaisuudesta. Olin odottanut raportilta paljon ja toivon sen tuovan mahdollisuuden kaupungin talouden rakenteelliseen uudistamiseen. Ehkä oli lapsellista odottaa siltä niin paljon.

"Tosi ruma paita ja hiukset huonosti."
Neljävuotias poikani totesi aamulla äidin lähtiessä töihin.

Kankaan koulu

Olen tällä viikolla miettinyt paljonkin Kankaan koulua. Kankaan koulu on alakoulu aivan ydinkeskustassa kaupungin komeimmassa kivitalossa. Koulu päätettiin lakkauttaa valtuuston päättäessä useiden muidenkin koulujen sulkemisesta helmikuussa 2010. Muut koulut, joista suurin osa oli maaseudun pieniä kyläkouluja, lakkautettiin rivakasti. Kankaan lakkauttamista lykättiin, jotta uusi Mansikka-ahon koulu, jonne osa Kankaan oppilaista ohjataan, ehtisi valmistua. Ensi syksynä aukeaa uusi koulu ja Kankaan koulu on tarkoitus sulkea.

Sitten aktivoituivat kuntalaiset. Yli 3300 kouvolalaista allekirjoitti adressin Kankaan koulun puolesta. Kaupunkilaisten aktiivisuus vääräksi kokemansa päätöksen edessä on loistavaa ja oikea demokratian riemuvoitto. Demokratia ei voisi toimia ilman aktiivisia kansalaisia. Hurraa kaikille allekirjoittaneille ja nimiä keränneille, olette oikeita kunniakuntalaisia!

Päättäjien tehtäväksi jää arvioida miten kuntalaisten vaatimukseen suhtaudutaan. Näiden aktiivisen asukkaiden ansiosta minäkin olen pähkäillyt koulun tilannetta ja selvitellyt virkamiesten suunnitelmia alaluokkalaisten varalle. Minun on vähän vaikea ymmärtää, miksi valtuuston kolme vuotta sitten tekemä päätös pitäisi kumota. En ole ollenkaan varma, oliko Kankaan koulun sulkeminen alun perin oikea päätös, mutta se on kuitenkin tehty. Jos koulu päätettäisiin säilyttää, pitäisi keskisen Kouvolan alakouluverkkoa miettiä jälleen kerran uudestaan. Jos Kankaan koulu säilytetään, jotain muuta lakkautetaan.

On iso asia lähteä pyörtämään jo tehtyjä päätöksiä. Se heikentää kaupunkilaisten luottamusta päätöksentekoa kohtaan. Tehty päätös voidaan muuttaa, jos tilanne muuttuu olennaisesti ja tähän Kankaan puolustajat ovat vedonneet. Uusi Mansikka-ahon koulu jää aiottua pienemmäksi, joten sinne voidaan sijoittaa vähemmän keskustan opiskelijoita kuin mitä aluksi oli tarkoitus. Selviteltyäni asiaa virkamiesten kanssa ajattelen, että koska jokaiselle oppilaalle on paikka joko Manskarilla tai Kaunisnurmella, mitään olennaista muutosta ei ole tapahtunut. Näillä tiedoilla en lähtisi muuttamaan tehtyjä päätöksiä niin kurjaa kuin se onkin Kankaan kannalta.

Loppukesällä

Jonkinlainen etappi on saavutettu: olen päässyt hommaforumin keskustelujen kohteeksi. Tuntui tosi kummalliselta, lopuksi päätin ottaa sen kohteliaisuutena.

Työt alkavat maanantaina, se on minusta ihanaa. Valtuusto kokoontuu vasta syyskuussa. Se ei ole ihanaa, mutta ihan kivaa kuitenkin. Olen opiskellut kuntataloutta ja nöyrtynyt sen edessä. Päädyin pyytämään kaupunginjohtajaa järkkäämään minulle tukiopetusta. Tuntuu vähän reputtamiselta, viimeksi niin taisi käydän yliopistossa rasismin historian kurssilla, kasvatustieteen perusteetkin tuli reputettua kahdesti. Kaikesta huolimatta minusta tuli ihan hyvä opettaja.

Jotenkin luulen, että tukiopetusta kuntataloudessa saattaisi kaivata jokunen muukin valtuutettu. Kaupunginjohtaja totesi tosi tyylikkäästi, että talousjutuissa itse kukin tarvitsee välillä päivitystä. Tuli heti vähemmän tyhmä olo. Ehkä minusta tulee myös ihan hyvä valtuutettu.