Työttömän oikeus terveystarkastukseen ei toteudu Kouvolassa

Kolme vuotta sitten voimaan tullut laki velvoitti kunnat järjestämään terveydenhuollon palveluita työttömille, jotka olivat työterveyshuollon palveluiden ulkopuolella. Kouvolassa terveystarkastukset eivät toteudu eivätkä kaupunki sekä TE-keskus ole kyenneet sopimaan yhteistä mallia, jonka mukaan työttömät ohjattaisiin terveyspalveluihin, joihin heillä on lakisääteinen oikeus.

Terveystarkastusten tarkoituksena on edistää työttömän terveyttä ja ylläpitää työkykyä. Tällä halutaan ennaltaehkäistä mahdollisten terveysongelmien syntyä sekä pitää huolta henkisestä ja fyysisestä terveydestä. Kyseessä on tärkeä ennaltaehkäisevä palvelu. Koska terveystarkastukset ovat lakisääteisiä, emme edes voi valita haluammeko toteuttaa ne vai emme. Kun laki on ollut voimassa jo kolmisen vuotta, tulisi asian olla jo kunnossa, mutta viimeistään nyt täytyy luoda järjestelmä, jonka perusteella asiakkaat tuntevat oikeutensa ja saavat helposti tarvitsemansa terveyspalvelut.

Tällä hetkellä Kouvolan terveyspalveluissa ei aina tunnuta tietävän, kenelle työttömien terveystarkastukset kuuluvat. Kysellessäni terveystarkastusten perään sain joukon epätietoisia vastauksia, asiasta ei tiedetty eikä osattu ohjata eteenpäin. Lähetin lopuksi asiasta viestin vt. terveysjohtaja Kari Kristerille, joka myönsi, että asia ei vaikuta olevan kunnossa ja lupasi selvittää asiaa. Odottelen mielenkiinnolla miten asian suhteen edetään.

Kouvolassa tarvitaan lähete, jolla TE-toimisto voisi lähettää asiakkaan työttömien terveystarkastukseen. TE-toimistossa kaivataan yhdyshenkilöä kaupungilta, jonka luo asiakkaat lähetteellä ohjattaisiin. On kiistämättä palaverin paikka ja tarve sopia selkeä järjestelmä yhdessä TE-keskuksen sekä Kouvolan kaupungin kanssa. Työttömällä on oikeus terveystarkastuksiin. Kouvolan kaupungissa täytyy selvittää miten ne hoidetaan asiallisesti ja lainmukaisesti.

-          

Aika luovuttaa

Joskus kuntapolitiikassa tulee eteen tilanne, jolloin tajuaa, että on parempi luovuttaa kuin jatkaa asian viemistä eteenpäin. Minulle on tullut aika luovuttaa operaatiossa pikkuneuvoloiden puolesta. Tämä ei tarkoita, ettenkö edelleen uskoisi vakaasti, että Kouvolassa pitäisi olla pieniä neuvoloita lähellä kuntalaisia, paikkoja, joihin olisi helppo mennä, jossa olisi tuttu neuvolatäti ja jossa voitaisiin tarttua lapsiperheiden ongelmiin niiden ollessa pieniä sekä tehdä mittauksia ja muita yksinkertaisia terveydenhuollon toimia myös aikuisille lähialueen asukkaille. Minusta pikkuneuvolat pitää säilyttää, mutta koska en saa muita ajattelemaan samoin, luovutan.

Koko kevättalvi ja kevät olen vasemmistoliiton Tiina Saavalaisen kanssa yrittänyt aikaansaada keskustelua ja kannatusta pienille neuvoloille Tuohikotissa, Vuohijärvellä, Jaalassa ja Utissa. Neuvolat on päätetty lakkauttaa. Lakkauttamista aikaansaadut säästöt olisivat marginaalisen pienet, vain noin 100 000 euroa, josta suurin osa on sisäisiä (90 000€) vuokria.

Olemme Tiinan kanssa käyneet noissa pikkuneuvoloissa, tavanneet loistavia, työlleen omistautuneita ja alueensa tuntevia terveydenhoitajia. Olemme kuulleet alueiden ongelmista ja perheiden tuen sekä yhteisöllisyyden tarpeesta. Tapasimme neuvolatoiminnasta vastaavan viranhaltijan sekä hänen esimiehensä. Keskustelussa ajatuksemme eivät kohdanneet. Hallinnon puolella suuret neuvolat nähdään hoidon laadun takaajina, joissa sijainen löytyy helposti ja ammatillista tukea on tarjolla. Minun ja Tiinan mielestä neuvolasta saatava tuki on jo nyt laadukasta, käyttäjät ymmärtävät sairastapauksen aiheuttamat pienet katkokset ja kollegiaalista tukea saa myös aktiivinen pienessä neuvolassa työskentelevä. Mielestämme laatua on neuvolan sijainti lähellä käyttäjiään. Joskus ajatukset vain ovat niin kaukana toisistaan, että keskustelu ei etene, näin kävi meille neuvoloiden viranhaltijoiden kanssa.

Otimme yhteyttä hyvinvointipalveluista vastaavaan apulaiskaupunginjohtajaan, joka oli alaistensa kanssa samoissa ajatuksissa. Kirjoitimme Kouvolan Sanomien yleisönosastolle ja yritimme tavoitella maaseudun äitejä Facebookissa. Kansanliikettä ei syntynyt pienten neuvoloiden puolesta, sen sijaan se syntyi maaseudun eläinlääkärien puolesta. 

Nyt siis luovutan. En saa tätä asiaa muutettua ilman tukea, silti uskon, että olen oikeassa. En halua olla se, joka vääntää jokaisen keskustelun koskemaan pikkuneuvoloiden jatkoa, kuten jotkut valtuutetut liittävät kaiken valtuuston käsittelemän koskemaan Ratamokeskusta ja sen vastustamista. En halua inttää, siksi lopetan ajoissa. Silti harmittaa.

Ydinvoima - riskibisnes

Kouvolan kaupunginhallitus saa tänään iltapäivällä käsiteltäväkseen KSS Energian selvityksen siitä, miten se varautuu ydinvoimahankkeen riskeihin. Selvityksen perusteella riskeihin ei juuri ole varauduttu.

Fennovoima on rakentamassa Pyhäjoelle ydinvoimalaa. Mukana on Kouvolan kaupunki KSS Energian omistajana. Kouvola on nousukaudella, energian hinnan noustessa, lähtenyt mukaan hankkeeseen tavoitteenaan tuottaa itselleen edullista sähköä. 

Ydinvoimalahankkeilla on yleisesti kolme suurta riskiä: kustannusten nousu, rakentamisen viivästyminen ja ydinjätteen loppusijoituksen puuttuminen. Näiden kautta hankkeesta muodostuu arvaamaton ja erittäin riskialtis. Rakentamiskustannukset nousevat yleisesti kymmeniä prosentteja arvioidusta, rakentaminen viivästyy vuosikausia ja loppusijoitus tulee maksamaan miljardeja.

Ydinvoimayhtiöt toimivat Mankala-periaatteella, mikä tarkoittaa, että yhtiössä maksaja ja omistaja kantaa riskit. Omistaja sitoutuu vastaamaan yhtiön lainojen lyhennyksistä ja koroista, jos voimalayhtiö ei tähän pysty. Mankala-periaatteen vuoksi Kouvola sitoutuu KSS:n omistajana kantamaan osaltaan Fennovoiman riskialttiin hankkeen, jolloin ongelmatilanteessa ydinvoimayhtiöön joudutaan investoimaan enemmän kuin vain yhtiöön sijoitettava osakepääoma. 

Kouvolan kaupunginhallitus pyysi KSS Energialta selvityksen hankkeen riskeistä ja riskeihin varautumisesta. KSS ei kannanotossaan ota kantaa riskeihin eikä kerro niihin varautumisesta, vaikka kaupunginhallitus nimenomaisesti pyysi tietoa näistä. Tulkitsen asian niin, että KSS:ssä riskeihin ei ole varauduttu. 

Kuntalain mukaan kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Osallistuminen Fennovoiman riskialttiiseen ydinvoimahankkeeseen ei tue tätä. KSS:n  mukanaolo Fennovoimassa on liian suuri taloudellinen riski, on uskaltauduttava irrottautua Fennovoimasta.

Kuplatodellisuutta

On helppo elää todellisuuskuplassa. Kuplassa kerää ympärilleen samantaustaisen ja samanmielisen joukon, jonka kanssa oletetaan, että kaikki muutkin ovat samaa mieltä maailman menosta, ihmisyydestä tai mistä milloinkin. Todellisuuskuplassa kohistaan Twitterissä oman euroehdokkaan puolesta ja kuvitellaan, että nyt on tulossa tosi jytky, kun ihan kaikki kannattavat meidän ehdokasta. Kun äänet lasketaan, huomataan, että kannattajia on ollut vain pari tuhatta samanmielistä twitter-seuraajaa. Tämä on kuplatodellisuutta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on luonut oman todellisuuskuplansa, jossa toistellaan mantrana sanoja: suomalainen työ, työpaikat ja valtion työllistämistoimet. Rinne ja samanmieliset kuplakaverit tuntuvat olettavan, että kansantalous on yksisilmäisesti vain teollisuustyöpaikkoja ja vanhanaikaisia valtion työllistämistemppuja. Jos minulla olisi neula, haluaisin kovasti puhkaista Rinteen kuplan ja saada hänet näkemään todellisuuden ja kansantalouden laajemmin. Tämä olisi hyväksi sekä sosiaalidemokraateille että koko Suomelle.

Vihreänä kuntapoliitikkona on myös vaarassa upota omaan kuplaansa. Vihreässä kuplassa ollaan hivenen nenä pystyssä, arvotetaan omat arvot muiden arvoja paremmiksi ja toistellaan taikasanoja: ilmasto, avoimuus, tasa-arvo ja demokratia. Ystäväni ja tuttavani jakavat kuplan kanssani. Olemme suurelta osin korkeasti koulutettuja ja vihertävästi ajattelevia. Harva meistä on viettänyt koko elämäänsä samassa kaupungissa, suuri osa elänyt ulkomailla ja monella on ulkomaalainen puoliso tai vähintään useita ulkomaalaisia ystäviä. Identiteetti asettuu monella jonnekin suomalaisuuden ja eurooppalaisuuden välimaastoon.

Kuntapolitiikan myötä olen tajunnut, että kuplani edustaa todella pientä osaa kouvolalaisista. Mikäli haluan vaikuttaa kotikuntani asioihin valtuutettuna, täytyy minun päästä pois kuplasta ja löytää yhteisiä kuplan aineksia erikuplaisten kanssa. Jotkut poliitikkotuttavat muista kaupungeista ovat kertoneet, että eivät tee yhteistyötä tiettyjen puolueiden kanssa. Minulla ei ole tähän varaa eikä haluakaan. Asiat ratkaisevat ja vaikuttaa voi vain yhteistyöllä. En ole pitänyt itseäni mitenkään vasemmistolaisena, mutta olen tehnyt paljon yhteistyötä vasemmistoliiton valtuutettujen kanssa viranhaltijoiden halutessa lakkauttaa maaseudun pikkuneuvolat. Perussuomalaisten valtuutettujen kanssa on löytynyt yllättäen yhteistä säveltä energia-asioissa ja kokoomuksen kanssa lukioverkossa. Kuplatodellisuuteni on muuttumassa, olen pyrkimässä ulos kuplasta moniääniseen ja -arvoiseen todellisuuteen.

Poliitikkojen lisäksi myös kuntien viranhaltijoilla on vaara jäädä oman kuplatodellisuutensa vangiksi. Näin käy, kun todellisuutta alkaa määrittää kuntalaisen hyvinvoinnin sijaan kaupungintalon näkökulma. Palvelut halutaan viranhaltijakuplassa järjestää tehokkaasti ja yksinkertaisesti, sillä se on byrokratian näkökulmasta parasta. Kuntalaisten moninainen todellisuus ei kuitenkaan ole yksinkertaista, ei varsinkaan laajassa kuntaliitoskunnassa Kouvolassa, jossa etäisyydet ovat suuret ja kaupungin muoto vaihtelee kaupunkialueesta, lähitaajamaan, kyliin ja maaseutuun. Minä arvostan suuresti Kouvolan viranhaltijoita, he tekevät mielestäni loistotyötä, mutta olen ollut havaitsevinani kaupungintalokuplaa, jossa kaupungin kirjava todellisuus unohtuu.

Mitä kuplalle tapahtuu kun se törmää toiseen kuplaan? Jos kupla on vahva ja siitä pitää järkähtämättä kiinni, jää oma kupla ehjäksi ja itse voi jatkaa elämäänsä omassa todellisuuskuplassaan. Jännittävämpää on kuitenkin kuplien törmäys, jossa molemmat kuplat hajoavat. Tällöin syntyy jotain uutta, parempaa ja todellisempaa.

Kouvola ei tuhlaa eurovaaleihin

Eurovaaleissa äänestetään vajaan kolmen viikon kuluttua. Kouvolan keskusvaalilautakunta on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaupunki ei pystytä julistetelineitä puolueiden mainoksille. Kaupungilta saadun tiedon mukaan ehdokkaat näkyvät joka tapauksessa niin paljon mediassa, että telineiden pystyttäminen olisi järjetöntä rahan haaskausta.

Viisi vuotta sitten 38,6% suomalaisista äänesti europarlamenttivaaleissa. Euroopan unionin parlamentti on monelle suomalaiselle merkityksetön, tuntematon ja ärsyttävä instituutio, joka suoltaa käsittämättömiä elämäämme rajoittavia säädöksiä kuten esimerkiksi kurkun käyryyttä säätelevän direktiivin. On miltei kansanhuvia ilkamoida europarlamentin säätämillä kummallisuuksilla.

Kaikesta huolimatta Suomi on liittynyt Euroopan unioniin ja siirtänyt toimivaltaa EU:lle muun muassa talous- maatalous- ja ympäristöasioissa, kauppapolitiikassa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tämän seurauksena myös melkoinen osa Suomen lainsäädännöstä tulee Euroopan unionista. Euroopan unioni vaikuttaa elämäämme Suomessa ja Kouvolassa. On totta, että EU on puuttunut moneen liian pieneen asiaan ja säätänyt kummallisia asetuksia ja direktiivejä. Tämänkin vuoksi on tärkeää, ketkä ovat Suomen edustajina europarlamentissa. Koska EU on instituutiona vieras, on monen myös hankala löytää sopivaa ehdokasta ja äänestämisinto lopahtaa.

On merkityksellistä äänestää europarlamenttivaaleissa. Myös kaupungin kannattaa on tehdä europarlamenttivaaleja tunnetuksi. Jo valmiiden julistetelineuden vieminen paikoilleen ei voi olla kovin kallis operaatio, sillä puolueet hoitavat itse julisteiden ripustamisen.

Lakisääteistä velvollisuutta vaalimainonnan järjestämisessä kaupungilla ei ole. Yhdenmukaistamisen, ympäristön siisteyden ja kaupunkikuvallisten syiden vuoksi kunnat ovat tukeneet vaalimainontaa pystyttämällä julistetelineitä 70-luvulta lähtien. Kuntaliiton mukaan vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla katsotaan olevan tiedotusarvoa. Julistetelineiden pystyttäminen ei ole tuhlausta vaan demokraattisen päätöksenteon tukemista.

Eurovaalien aikaan

Europolitiikkaa ja vihreiden ehdokkaiden tyyliä Muodin yössä perjantaina 25.4. klo 18 alkaen kävelykadulla.
Kansanedustaja Oras Tynkkynen jututettavana pienoisrautatiemuseon kahvila Onkapannussa sunnuntaina 27.4. klo 15.15-16.00.
Kansanedustaja Anni Sinnemäki Hansa-keskuksen lavalla maanantaina 5.5. klo 17.30.

Eurovaalit tekevät tuloaan. Vaalipäivään on kuukausi aikaa ja vaalien merkkejä on jo ilmassa, esimerkiksi ensimmäiset vaalikoneet on avattu. Myös ehdokkaat kiertävät maata, vaalinumerot arvottiin tänään ja loputkin esitteet menevät painoon. 

Minulle hämmentävin asia vaaleihin liittyen on ollut sen ymmärtäminen, että vaalit eivät tapahdu itsestään. Puolueet järjestävät ne. Kouvolan vihreissä meitä on muutama aktiivi, jotka hoidamme vihreiden eurovaalikampanjaa Suomen kymmenenneksi suurimmassa kaupungissa. Se on osittain huvittava, osittain hengästyttävä ajatus. Me tuemme ehdokkaita ja levitämme sanaa. Me luukutamme postiluukut ja -laatikot täyteet vihreiden esitteitä. Me virittelemme teltan ja järkkäämme tempauksia. Me liimaamme julisteet pohjin ja teippaamme yläreunat, että sade ei pehmitä kampanjajulisteita. Me hoidamme vaalipäivänä vaalitoimituksen sekä laskemme koko illan ääniä. Silti vaaliaika on jännittävää ja kivaa ja toivotamme mielellämme uusia aktiiveja tervetulleeksi joukkoomme. Tekemistä on yllin kyllin, mutta jokainen voi tehdä sen verran kuin omaa intoa ja aikaa riittää.

Hesarin vaalikoneen mukaan minulle sopivin ehdokas on Anni Sinnemäki. Vastauksemme olivat 83 prosenttisesti samoja. En kuitenkaan vielä tiedä ketä äänestän, sillä vihreillä on aika vaikuttava ehdokasjoukko.

Vaalikone:  http://www.vaalikone.fi/suomi

Vihreät ehdokkaat: http://www.vihreat.fi/eurovaalit/ehdokkaat

Hirmuinen säästölista

Linkissä on lista viranhaltijoiden säästöesitykseen. Esitys menee ensi maanantaina kaupunginhallituksen käsittelyyn. Listalla on jo vanhoja tuttuja kohteita, jotka tuntuvat pyörivän säästölistoilla vuodesta toiseen, esimerkiksi kotihoidon kuntalisän, Anjalakodin ja Haanojan uimahallin lakkauttaminen. Vielä kerran ryhdytään myös perkaamaan kouluverkkoa ja halutaan säästöjä kyläkoulujen yhdistämisistä: Tirva, Ratula, Tehtaanmäki, Ummeljoki, Selänpää ja Svenska yhdistyisivät kaikki lähikoulujensa kanssa. Käytännössä ne siis lakkaisivat olemasta ja monen alakoululaisen koulumatka pitenee.

http://ep.kouvola.fi/kokous/20143350-3-2.PDF

Lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta lakkautukset tuntuvat kovilta. Kyläkoulujen lisäksi vähennetään koululaisten aamu- ja iltapäiväryhmistä ja koulunkäynninohjaajista. Opiskelijoita koskettaa KSAO:n säästövelvoite sekä lukioiden määrän vähentäminen (Elimäki, Anjalankoski ja lopulta Valkealakin pois) ja lukioiden kurssien määrän vähentäminen. Terveysasemista Jaala ja Elimäki suljetaan ja Valkealan terveyskeskuksen asiakkaat siirtyvät tulevaan Ratamo-keskukseen Kouvolan keskustaan. Melkoisen pitkä ajomatka tulee monen lääkärikäynnille.

Säästöpaineessa joudutaan valitsemaan huonoista säästöistä vähiten huonoimmat. Minusta huonoin säästökohde on alakoulujen sulkeminen. Koulun tulee olla lähellä lasta. Jos haluamme ylipäänsä tarjota yhtään mitään lähipalveluita tässä laajassa kaupungissa on peruskoulun alaluokat selkeä lähipalvelu.

Lukiolaiset voivat kyllä matkustaa, maaseudun lukiot voidaan minun puolestani sulkea. Samoin ikäihmisten palveluista Anjalakoti on turhan kallis ylläpidettävä, samalla hinnalla voidaan ostaa reilusti enemmän paikkoja vaikkapa yksityiseltä puolelta. Säästölistan tilamuutokset, joissa luovutaan ulkopuolelta vuokratuista tiloista ja siirretään toimintaa kaupungin omiin tiloihin ovat tottakai kannatettavia. Miksi näin ei ole toimittu jo aiemmin?

Huono säästökohde on myös ennaltaehkäisevien palveluiden supistaminen. Haanojan uimahallissa parannetaan kuntalaisten fysiikkaa altaassa ja mieltä saunan lauteilla turistessa. Minusta kaupungin kannattaa maksaa siitä reilut 300 000 euroa vuodessa. Sama summa kuluu nopeasti, mikäli uimaharrastus loppuu, toimintakyky heikkenee ja tarvitaan korjaavia palveluita.