Pieni uutispommi Kouvolan kuntapolitiikassa

Kouvolan kuntapolitiikassa rytisi eilen oikein kunnolla, kun kuusi demarien valtuutettua ilmoitti perustavansa oman valtuustoryhmän. Aivan puun takaa uutinen ei tullut, sillä tyytymättömyys ryhmän toimintaan on kyllä tullut varsin selvästi ilmi, mutta en silti arvannut, että tyytymättömyys oli noin laajaa. Kouvolan suurin valtuustoryhmä onkin nyt vasta neljänneksi suurin.

Demarien mahtimiehet haluavat nähdä eron syynä Antti Koiviston syrjäyttämisen SDP:n piirin puheenjohtajan paikalta. Heidän tuntuu olevan hankala ymmärtää, että lähtijöiden syyt ovat varsinaisesti muualla, suurimmalta osin SDP:n ryhmän toimintatavoissa. Minä en ole demarien kokouksissa ollut mukana, mutta olen kuullut autoritäärisyydesta, päätösten nuijimisesta pienessä ydinporukassa ja toisin ajattelevien vaientamisesta välillä rumastikin. Minulle on tullut vaikutelma, että puolueen linjan määrittelee muutama vahva mies ja muilta pulinat pois. On täysin epädemokraattista, jos pitää paikkansa, että muutama johtohenkilö pitää kaupungin suurinta puoluetta ja sen kaikkia valtuutettuja hallussaan. Kouvolan Sanomissa (KS 18.1.) yksi lähtijöistä, Antti Koivisto, sanoo ryhmän olevan "toimintakyvytön ja ryhmän ilmapiiri myrkyttynyt".

Rohkeita olette. Lähteminen omasta valtuustoryhmästä ei varmasti ole ollut helppo ratkaisu, mutta kun päätös kerran on tehty ja tuotu julkisuuteen, voin vain kuvitella miten helpottavalta tuntuu. Uskon, että nyt lähtijöiden on helpompi jatkaa ja tehdä omien arvojensa mukaista kuntapolitiikkaa. Uuden poliittisen ryhmän synty ei luo hajaannusta Kouvolan kuntapolitiikkaan, vaan mahdollistaa aikaisempaa demokraattisemman päätöksenteon.

Suomen kuvalehden pääkirjoituksessa (10.1.14) pohdittiin kansalaisten luottamusta yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin. Tutkimuksen mukaan kansalaiset luottavat melko lujasti esimerkiksi presidenttiin ja mediaan. Jopa eduskuntaan luotetaan kohtuullisesti. Sen sijaan vain 36% suomalaisista luottaa kotikunnan päättäjiin. Kääntäen: yli 60% ei luota oman kuntansa valtuutettuihin. Karmaiseva tulos.

Toivon, että kuuden rohkean demarin lähtö ryhmästään lisäisi kouvolalaisten luottamusta päättäjiimme. Että huomaisimme, että meillä on rohkeita ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään vaikean ja ikävän päätöksen, jotta voisivat olla mukana päätöksenteossa arvojensa mukaan. Meillä on paljon valtuutettuja, jotka haluavat tehdä parhaansa kuntalaisten eteen. Minusta jokainen kunnallisvaaleissa saatu ääni on mielettömän suuri kunnianosoitus ja lunastaakseen tuon kunnian, täytyy tehdä lujasti työtä sekä arvojensa mukaisia päätöksiä.

Minun luottamukseni kuntapolitiikkaan horjuu niinä hetkinä kun näen valtuustosalissa kokoustauolla, miten ryhmä viisi-kuusikymppisiä eri puolueiden napamiehiä kokoontuu yhteen päättämään miten asiat tässä kaupungissa tehdään. Seuraavalla kerralla taidan piruuttani kärppänä hyökätä tuon ukkopiirin sekaan. Naiset ja nuoremmat valtuutetut ajetaan sivuun, tämän kaupungin päätöksenteko on K50 - kielletty alle 50-vuotiailta (ja kaikilta naisilta). Tämän täytyy nyt muuttua.

Vuosiraportti 2013

Vihreiden kuntavaltuutetuille tarkoitetussa viestissä oli kehoitus laatia vuosiraportti ja tehdä sitä kautta valtuutetun työtä näkyväksi.

Tammikuu

Eka kerta valtuustossa. Jännitti, vaikka kokous oli lähinnä seremoniallinen. Ihmiset vaikuttivat mukavilta, mutta koko touhu aika jäykältä.

http://kaisankouvola.blogspot.fi/2013/01/eka-kerta.html

Helmikuu

Helmikuuta leimasi kova into ryhtyä työhön ja oppia uutta. Vihreät järjestivät viikonlopun mittaisen kuntakoulutuksen Heurekassa. Pyysin perhetyöstä vastaavien viranhaltijoiden tapaamista keskustellakseni Imatran mallin tuomisesta Kouvolaan.

http://kaisankouvola.blogspot.fi/2013/02/perheen-tukena.html

Maaliskuu

Minua pyydettiin mukaan kirjoittamaan blogia Kuntalehteen. Vuoden mittaan olen kirjoitellut useita juttuja kuntapolitiikasta ja Kouvolan tapahtumista.

http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Blogit/2013/Sivut/default.aspx

Minua kiinnostavat eniten lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiat. Näihin halusin perehtyä myös valtuutettuna. Maaliskuussa pyysin audienssin Myllykoskelle nuorten pajalle.

http://kaisankouvola.blogspot.fi/2013/03/pajalla.html

Huhtikuu

Perehtyminen lasten ja nuorten palveluihin jatkui. Kävin jututtamassa etsivän nuorisotyön työntekijöitä sekä tapaamassa lapsiperheitä perhepuistossa.

http://kaisankouvola.blogspot.fi/2013/04/kuinka-paljon-aikaa.html

Toukokuu

Tein ensimmäisen valtuustoaloitteeni valtuuston kokousten videoimisesta. Aloite sai kaupunginjohtajan kannatuksen ja sen myötä kaupunginhallituksen siunauksen hankkeelle. Valtuuston kokousten videointi aloitetaan helmikuussa 2014.

http://kaisankouvola.blogspot.fi/2013/05/eka-valtuustoaloite.html

Kesäkuu

Kesäkuun valtuuston kokouksessa käytiin tuntikausien keskustelu lukioverkosta eli siitä, mitä lukioita kaupungista lakkautetaan. Oikeastaan koko kevät oli kulunut vaikuttamisessa tähän kokoukseen, mutta turhaan. Valtuusto päätti sulkea kaupungin menestyneimmän lukion.

http://kaisankouvola.blogspot.fi/2013/06/miten-lukioverkkopaatos-meni-niinkuin.html

Heinäkuu – elokuu

Lomailua ja toipumista lukioverkkopäätöksestä.

Elokuussa alkoi kaupunkistrategian hiominen. Minulla oli tavoitteena parantaa kaupunkistretegian kielellistä ymmärrettävyyttä sekä sitä kautta tehdä se tutummaksi kuntalaisille ja lisätä tekstiin ennaltaehkäisevien palveluiden korostaminen. Mielestäni molemmat näkyvät lopullisessa tekstissä.

http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Blogit/2013/Sivut/kuntaelamaa_tahtotila.aspx

Syyskuu - lokakuu

Syksy oli kuntatalouden opettelun aikaa. Luin perusopuksia siitä, miten taloutta olisi pyöritettävä kaupungissa ja perehdyin Kouvolan tilinpäätökseen. Kävin talous- ja rahoitusjohtajan juttusilla kyselemässä ja saamassa opastusta kaupungin taloustilanteen saloihin.

Syksy on ollut organisaatiomuutoksen ja YT-menettelyn aikaa. On iso ja tärkeä asia, millaisella organisaatiolla Kouvolan kaupunki haluaa tulevaisuudessa toimia. Humanistille on ollut kivinen tie oppia ymmärtämään organisaatiokieltä, mutta nyt voin ilolla kertoa uskovani vakaasti prosessijohtamiseen ja siihen, miten hyvinvointipalveluita, eli reilun 500 miljoonan euron kakkua, Kouvolassa johdetaan apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niirasen alaisuudessa. Toivon, että hänen rakentamaansa hyvää ei mennä tuhoamaan kun organisaatiota ollaan muuttamassa ja johtajia potkimassa pois silmittömässä vimmassa.

Marraskuu

Fennovoimakuukausi. Yhdessä paikallisyhdistyksen vihreiden kanssa mietimme, miten olisi paras vaikuttaa Kouvolan osallistuessa Fennovoimaan KSS energian omistajina. Vihreiden aloitteesta tehtiin kuntalaisadressi Fennovoimaa vastaan. Valtuustossa teimme valtuutetun kysymyksen ja järjestettiin kyselytunti, jossa KSS Energian toimitusjohtaja Kyösti Jääskeläinen vastasi kysymyksiin Fennovoima-hankkeen järkevyydestä.
http://kaisankouvola.blogspot.fi/2013/10/kouvola-mukana-ydinvoimahankkeessa-onko.html

Kirjoitin aloitteen koulujen ylijäämäruuan jakamisesta lähiseudun asukkaille, mutta vasta kokouksessa kuulin, että lautakunnassa oli jo jätetty samanlainen vasemmistoliiton kirjoittama aloite. Vedin aloitteeni pois kokouksen aikana. Pääasia on tietysti, että asia etenee, aivan sama kenen aloitteesta.

Joulukuu

Joululaulujen raikuessa ja kulkusten helistessä käsiteltiin ensi vuoden budjettia. Yritimme yhdessä parin muun valtuutetun kanssa saada Lehtomäen kirjaston, perhepuistot ja pienet maaseudun neuvolat pois leikkauslistalta. Yritys oli hyvä. Hyvästä pohjatyöstä huolimatta emme saaneet ajatuksiamme läpi, mutta vielä jouluillallisella vakuutimme toisillemme: ”tämä ei jää tähän”. Tämä ei todellakaan jää tähän. Jollain ilveellä perhepuistot ja pikkuneuvolat täytyy saada säilymään. Palataan tähän ensi vuonna.


Näiden asioiden lisäksi valtuutetun luottamustoimeen liittyy paljon papereiden lukemista ja yleistä asioihin perehtymistä. Paperinivaska, joka tupsahtaa postilaatikkoon ennen valtuuston kokousta, on ihan kunnioitettavan kokoinen ja sen läpikäyminen vaatii ainakin näin aloittelijalta paljon aikaa. Yhteyttä on pidettävä sekä muihin valtuutettuihin että viranhaltijoihin. Kuntalaisilta on tullut jonkin verran palautetta ja minua on pyydetty selvittelemään erilaisia asioita. Pyydettäessä olen näin tehnytkin. Lisäksi olen kirjoitellut muutamia juttuja Kouvolan Sanomien yleisönosastolle, vaikka en ole aivan varma, onko se vaikutuskanavana paras mahdollinen vai herättääkö se enemmän ärsytystä.

Kaksi yötä jouluun! Meillä on joulukuusi jo koristeltu, sen tekivät 2- ja 4-vuotias. Koska olen kai jonkin verran kontrollifriikki, aion nyt heidän nukkuessaan mennä korjailemaan koristeita vähän parempiin paikkoihin. Joululahjat on ostettu, mutta paketoimatta ja kinkku odottaa (toivottavasti, muuten olen pulassa) Hasun lihakaupassa. En ole suuri joulusiivousihminen, mutta tänä vuonna tarkoitukseni oli siivota keittiön kaapit. Alakaapit on siivottu, mutta saattaa hyvin olla, että yläkaapit jäävät odottamaan ensi joulua.

Vuosi valtuutettuna

Vuosi alkaa tulla täyteen valtuutettuna. Hurjasti olen oppinut, enkä enää tunne vastuun taakkaa ylivoimaisen painavana tai jatkuvaa riittämättömyyttä. Aloittelevan valtuutetun tunteet ovat kuitenkin melko samanlaisia verrattuna pienten lasten äidin yleisiin tuntemuksiin: aika ei riitä, pitäisi tehdä enemmän, olla parempi ja revetä vähän joka paikkaan. Kahden pienen äitinä olen oppinut tehokasta ajankäyttöä, kärsivällisyyttä sekä usean asian tekemistä samaan aikaan. Näille taidoille on ollut käyttöä valtuutettunakin. Tässä vuoden mieleen painuneimmat asiat.

Opin lukemaan talousarviota ja tilinpäätöstä. Suuri askel humanistille ja ihan tärkeä askel Kouvolallekin, kun sen valtuutettu nyt ymmärtää taloudesta. Kiitos talous- ja rahoitusjohtaja hyvästä opetuksesta. Hyvä minä, että jaksoin illat sängyssä tilinpäätöksen ja talousopusten kanssa.

Menestynyt keskustalukio päätettiin lakkauttaa keväällä, vaikka yritin kaikin keinoin vastustaa lopetusta. Tämä oli suuri pettymys ja uskoni demokratian järkevyyteen oli koetuksella. Silti kokemus oli tärkeä ja opetti, että vaikka yhdessä asiassa ollaan eri mieltä, voidaan jossain toisessa asiassa tehdä yhteistyötä. Siltoja ei saa polttaa.

Olen harjoitellut brittiläistä väittelyä. Sellaista, jossa ei koskaan nolata toista, vaan ollaan kohteliaita ja todetaan mitä ihmeellisimmistäkin ajatuksista, että ”tosi mielenkiintoinen näkökulma”. Nolaamalla tai pyrkimällä todistamaan omaa erinomaisuuttaan ei saa ketään puolelleen. Kehumalla saattaa saada.

Ensimmäinen valtuustoaloitteeni meni läpi ja valtuuston kokousten videointi aloitetaan tammikuussa. Kirjoitin aloitetta hartaudella ja lobbasin vähän joka suuntaan sen puolesta. Olen ylpeä sen läpimenosta.

Näkemys viranhaltijoista on muuttunut. Ennen en heitä juuri ajatellutkaan tai pidin korkeintaan jonkinlaisena harmaana massana, joka viettää päivänsä kokoustamalla kaupungintalolla. Nyt olen oppinut ymmärtämään miten tärkeää heidän työnsä on. Mielestäni Kouvolassa johtavat viranhaltijat tekevät erittäin hyvää ja kunnianhimoista työtä. Uusiin asioihin suhtaudutaan kiinnostuneesti ja kehittämishankkeisiin lähdetään mukaan innolla. Olen viestitellyt, soitellut ja tavannut nenätysten viranhaltijoita. Aina olen saanut apua, selvityksiä ja opastusta. Loistavaa avuliaisuutta. Myös valtuuston listat ovat hyvin kirjoitettuja, selkokielisiä ja perinpohjaisesti valmisteltuja.

Olen tutustunut muihin valtuutettuihin ja tavannut ihmisiä joita en muuten tapaisi. Koen, että minua ja ajatuksiani kuunnellaan. Mielipidettäni kysytään ja pääsen mukaan luottamuksellisiin keskusteluihin.

Paljon muitakin kohokohtia ensimmäiseen valtuustovuoteen mahtuu. Alun innokkuus ei ole haihtunut, mutta koetuksella se on pariin otteeseen ollut. Minun on hyvin vaikea sietää päätöksiä, jotka eivät perustu minkäänlaiseen asiantuntijatietoon vaan ainoastaan vaikkapa kyläpolitikointiin. Silti olen edelleen iloinen ja ylpeä, että saan toimia valtuutettuna Kouvolassa. 

Jotkut kertovat, että menneinä aikoina, kun rahaa vielä oli, olivat valtuuston kokoukset mukavia ja joskus täytyi keksimällä keksiä, mihin kaikki raha käytettäisiin. Enää tällaisia huolia ei ole. Kokoukset pitkittyvät ja joka kokouksen listalla on kinkkisiä asioita. Mieluummin olen kuitenkin valtuutettuna nykyisinä vaikeina aikoina. Nyt tehdään paljon tärkeämpiä päätöksiä, sillä leikkauslistat merkitsevät todellisia arvovalintoja. Nyt on hyvä aika vaikuttaa ja ensi vuonna olen vielä paljon parempi valtuutettu kuin tänä vuonna.

Eduskuntavaalit mielessä

Kuntavaalit olivat vasta, mutta monella kuntapoliitikolla on tälläkin hetkellä katse kiihkeästi kohti tulevaisuutta. Useat tekevät kuntapolitiikassa jo eduskuntavaalikampanjaa. Tämä näkyy puolueiden sisäisinä skismoina sekä korostuneena haluna saada näkyvyyttä asioissa, jotka erityisesti herättävät kuntalaisten mielenkiintoa.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit on yhdistetty Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi. Etelä-Savon Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen lisäksi piiriin kuuluu Kymenlaaksosta Kouvola, Kotka ja Hamina sekä Etelä-Karjalasta Imatra ja Lappeenranta. Mielenkiintoinen laaja vaalipiiri merkitsee, että monessa puolueessa on pakka sekaisin ja totutut kuviot menevät uusiksi.

Kaakkois-Suomessa eurovaalit nähdään vain eduskuntavaalien lämmittelynä. Tarkoituksena on keskittyä oman laajan vaalipiirin kiertämiseen ja tehdä naamaa tunnetuksi päätähtäimen ollessa vasta vuodessa 2015. Eurovaaleissa vaalipiirinä on koko maa, mutta harva Kaakkois-Suomen ehdokkaista ulottaa kampanjansa oman vaalipiirin ulkopuolelle. Jokaisella puolueella on valtakunnan tasolla näkyvät kärkiehdokkaansa, ne ainoat, joilla on aidosti mahdollisuus päästä europarlamenttiin. Muut ovat ehdolla vain eduskuntavaalit mielessään. Eurovaalien sijaan Kaakkois-Suomessa valmistellaan siis eduskuntavaaleja.

Kouvolassa eduskuntamielellä taitavat olla näkyvimmin demarien jäsenet. Puolueen tulevaisuuden lupaus tähtäsi marraskuussa piirin puheenjohtajaksi, näkyvälle paikalle, josta olisi suorat yhteydet puoluejohtoon. Moni saattaisi ajatella, että piirin puheenjohtajuus tekisi hyvää kaikille kaupungin demareille, mutta Kouvolassa ajateltiin toisin. Oman kaupungin demarit varmistivat tappion. Syitä kampittamiseen voi olla moniakin, mutta vähäisin niistä ei liene pelko siitä, että puheenjohtaja olisi saanut näkyvästi huomiota eduskuntavaalien alla.

Kuntapolitiikka on melkoisen rankkaa ja aikaavievää. On vaikeaa kuvitella miten kuluttavaa olisi toimia puolueessa, jossa saa pelätä omien selkäänpuukottamista. Puolue voi pärjätä eduskuntavaaleissa vain olemalla omassa kaupungissaan tiukasti yhtenäinen. Hajaannus ja sortuminen sisäisiin riitoihin johtavat siihen, että vaalipiirin edustajanpaikat lipsuvat piirin muihin kaupunkeihin.

Eduskuntavaalimielellä ollaan myös tehtäessä kuntapoliittisia päätöksiä. On vaikea sanoa kuinka paljon päätösten ja äänestyspäätösten takana on silkaa laskelmointia eduskuntavaalikannatusta silmällä pitäen. Kukaan ei tätä toki tunnusta, mutta ounastelen, että vaalit vaikuttavat mielipiteisiin melko lailla.

Kouvolassa valtuutetut pääsevät esiintymään kuntalaisille, kun tammikuussa aloitetaan valtuuston kokousten esittäminen netissä. Huolella ja hartaudella tein ensimmäisen valtuustoaloitteeni muutama kuukausi sitten ja nyt se on toteutumassa. Tuntuu hyvältä. Eräs konkari valitteli jo etukäteen, miten paljon kokoukset tulevat pitkittymään eduskuntavaalien alla. Kehotin häntä ajattelemaan asiaa demokratian hintana.

Budjettia väännetään näin loppuvuodesta kasaan kiihtyvällä vauhdilla. Se työllistää sekä viranhaltijat että luottamushenkilöt ja lopputuloksena on toivottavasti talousarvio, jonka kanssa jokainen voi elää. Hyvässä budjetissa yhdistyy viranhaltijoiden vakaa ammattitaito luottamushenkilöiden arvovalintoihin. Toivottavasti siihen ei vielä sekoitu eduskuntavaalit.

Kankaan koulu, jämäruokaa ja Fennovoimaa - valtuusto 11.11.

Valtuusto kokoontuu maanantaina 11.11. Minua kiinnostaa erityisesti kolme asiaa.

1. Kankaan koulu

Suurin juttu listalla taitaa olla Kankaan koulun kohtalo. Kuntalaisaktiivisuudesta olen riemuissani, mutta jo tehtyjä päätöksiä en lähtisi pyörtämään. Muuten jäämme tarpomaan syvään suohon eikä kaupunki etene eteenpäin. Kouvolassa vatkataan liikaa jo tehtyjä päätöksiä.

Demokraattinen valtuuston tekemä päätös pätee, jos ympäristö ei keskeisesti muutu. Jokaiselle opiskelijalle löytyy paikka. Osa menee Kaunisnurmelle, osa uuteen Manskariin. Se, että Mansikka-ahon uusi koulu jää aiottua pienemmäksi, ei mielestäni muuta tilannetta olennaisesti, sillä Kaunisnurmelle mahtuu ja tilat riittävät. On mielettömän epäreilua lakkauttaa suunnitellusti muut koulut ja muuttaa tehtyä päätöstä yhden kohdalla.

2. Fennovoima

KSS Energia osallistuu Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Asia ei tule valtuuston käsittelyyn. Mielestäni asia on mitä suurimmassa määrin poliittinen. Jotta asiaa jouduttaisiin edes vähän miettimään, olen esittänyt kolmen muun valtuutetun kanssa asiasta kysymyksen.

Fennovoima suunnittelee rakentavansa Pyhäjoelle ydinvoimalaa. Hankkeessa on mukana Kouvolan kaupunki KSS Energian omistajana. Ydinvoimalahankkeiden ongelmina pidetään yleisesti rakennuskustannusten nousua, rakentamisen viivästymistä sekä loppusijoituksen puuttumista. Miten kaupunginhallitus suhtautuu ongelmiin ja katsoo hankkeen hyödyttävän kuntalaisia?

Kyselytunti pidetään heti valtuuston päätyttyä.

3. Ylijäämäruoka

Ylimäämäruoka on asia, jota olen mietiskellyt siitä lähtien kun kuulin Jyväskyläläisen koulun kokeilusta jakaa jämäruoka kuntalaisille. Kokeilun todettiin onnistuneen mainiosti. Olenkin pohtinut, eikö Kouvolassa voitaisi harkita samaa? Lomautukset ja YT-neuvottelut tuntuvat vievän paljon energiaa, mutta silti voitaisiin harkita kokeiluna ylimääräisen kouluruuan jakamista kaupunkilaisille. Kirjoittelin asiasta aloitteen. Toivon kovasti allekirjoittajiksi muitakin valtuutettuja. Tässä aloiteteksti.

Valtuustoaloite koulujen ja palvelutalojen ylijäämäruoan myymiseksi tai lahjoittamiseksi

Kouvolan kouluissa ja palvelutaloissa jää päivittäin tähteeksi ruokaa, joka joudutaan heittämään biojätteeseen. Jyväskylässä Vaajakummun koulussa kokeiltiin onnistuneesti tähdelounaiden myymistä 1,5 euron hintaan lähialueen asukkaille. Hinta kattoi ruokailun kustannukset, ylijäämäruoka jaettiin ilmaiseksi.

Kokeilun tarkoituksena oli vähentää hukkaan heitettävän ruoan määrää ja biojätettä. Kokeilun koettiin onnistuneen mainiosti ja sitä päätettiin hankeen päätyttyä jatkaa. Useissa kunnissa harkitaan edullisten tähdelounaiden myymistä tai lahjoittamista kuntalaisille.

Jyväskyläläisen koulun kokeilussa jätteen vähenemisen lisäksi kouluruoka sai myönteistä julkisuutta ja syömässä käyneet edullisen aterian. Joillekin edullinen lounas oli syy lähteä ulos ja nähdä muita ihmisiä. Kokeilukoulun henkilökunta ei kokenut tähdelounaita lisätyönä.

Ylimääräisen ruoan jakaminen kuntalaisille on yhteisöllisyyden kehittämistä tuodessaan lähialueen ihmiset kouluihin ja palvelutaloihin. Lisäksi se on ennaltaehkäisevää toimintaa tarjotessaan syrjäytymisvaarassa tai taloudellisessa ahdingossa oleville mahdollisuuden edulliseen ruokaan ja ihmisten kohtaamiseen. Toiminta on myös erittäin ympäristöystävällistä.   Ylijäämäruoan jakaminen tai lahjoittaminen olisi siten vahvasti kaupunkistrategian tavoitteiden mukaista toimintaa.

Me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kouvolan kaupunki selvittää mahdollisuuden myydä tai lahjoittaa koulujen ja palvelutalojen ylijäämäruokaa lähialueiden asukkaille.

Kouvola mukana ydinvoimahankkeessa - onko ydinvoima hyvä bisnes?

Fennovoima on rakentamassa Pyhäjoelle ydinvoimalaa. Hankkeessa on mukana Kouvolan kaupunki KSS Energian omistajana. Eduskunta antoi ydinvoimalalle periaateluvan vuonna 2010, mutta sen jälkeen laitostoimittaja on muuttunut japanilaisesta ja ranskalaisesta valmistajasta venäläiseen Rosatomiin. 

Onko ydinvoima hyvä bisnes? Tässä bloggauksessa haluan miettiä ydinvoimaa vain talouden näkökulmasta. Moralisointi sikseen. Lähteet ovat jutut lopussa.

MITÄ HYVÄÄ YDINVOIMASSA ON?

Ydinvoima on merkittävä päästöttömän energian muoto. Se on taloudellista ja tehokasta sähköntuotantoa. (Lähteet: Fennovoima ja Energiateollisuus)

IRTAUTUJAT

Taloudellisuudesta, tehokkuudesta ja päästöttömyydestä huolimatta moni on irtautunut Fennovoiman hankkeesta. Luopujia ovat olleet saksalainen suuromistaja E.ON, joka oli mukana hankkeessa 34 prosentin osuudella. E.ONin osuuden osti Fennovoiman suomalainen pääomistaja SF. Voimaosakeyhtiö SF:ssä ovat mukana kaikki Fennovoiman omistajat, jotka ovat kaupan ja teollisuuden yrityksiä sekä kaupunkien ja kuntien omistamia energiayhtiöitä.

Fennovoiman ongelmana on SF:n osakaspohjan hupeneminen. Hankkeesta on E.ONin tapaan lähtenyt pois Jyväskylä, S-ryhmä, Atria, Omya, Lankosken Sähkö, Leppäkosken sähkö, Outokummun Energia sekä Ålands Elandelslag.

Kuopio  lähti Kokoomuksen aloitteesta hankkeesta. Miksi hankkeesta luovutaan? Yli 40 prosenttia Fennovoimaa omistavista kunnista on sitä mieltä, että on arveluttavaa olla mukana Fennovoimassa. ”Investointi tulisi Pyhäjoelle, jonnekin hyvin kauaksi Kuopiosta. Me olemme merkittävästi investoineet Kuopion Energian tuotantolaitoksiin ja kaupungissa on muitakin tärkeitä investointikohteita. Haluamme käyttää omat rahamme niihin, sanoo Kuopion Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Taisto Toppinen.” (YLE)

KUSTANNUKSET

Paljon kuntia on nousukaudella, energian hinnan noustessa, lähtenyt mukaan hankkeeseen tavoitteenaan tuottaa itselleen edullista sähköä. Onko hankkeeseen kuitenkin lähdetty ajattelematta asiaa loppuun asti?

Hankkeen alustava kustannusarvio oli 4-6 miljardia euroa, mutta hinta voi nousta. 

Lappeenrannan yliopisto arvioi kustannuksiksi 8,6 miljardia euroa. Vaikuttaa vahvasti siltä, että ydinvoimaloitten hinnat nousevat arvioiduista kustannuksista melko lailla. Teollisuuden voiman Olkiluoto 4:n hinta-arvio on noussut 3-4 miljardista yli kuuteen miljardiin euroon. Ranskaan ollaan rakentamassa Olkiluoto 3:n sisarvoimalaa, jonka kustannukset ylittyvät ainakin 2 miljardilla. Times-lehden mukaan reaktoreitten hinta maailmalla on 8.7 miljardia euroa.

VIIVÄSTYMISET

Kustannuksien karkaamisen lisäksi viimeaikaisia ydinvoimalahankkeita on myös leimannut viivästyminen. Teollisuuden Voiman Olkiluodon kolmannen reaktorin piti valmistua vuonna 2009. Valmistumista on lykätty lukuisia kertoja. Tällä hetkellä reaktorin pitäisi olla toiminnassa vuonna 2016. Viivästyminen on maksanut Teollisuuden Voimalle 200-300 miljoonaa euroa vuodessa. Ranskassa rakennetaan ydinvoimalaa Flamanvilleen, jonka kustannukset ovat myöhästymisten vuoksi 2 miljardia ennakoitua korkeammat.

LOPPUSIJOITUS

Fennovoiman ydinvoimalan ydinjätteelle ei ole loppusijoituspaikkaa. Fennovoima haluaisi sijoittaa jätteensä Posiva-yhtiön luolastoon Olkiluotoon. Itse asiassa Posiva-yhtiöllä ei ole vielä mitään luolastoa edes omille jätteilleen, valmiina on vasta tutkimustila. Ydinjätteen hautaamisen Olkiluotoon arvioidaan maksavan yli 3 miljardia euroa. Posiva ei ole luvannut ottaa kilpailevan yhtiön eli Fennovoiman ydinjätettä luolastoonsa. Luolastoon onkin suunniteltu mahtuvan vain Olkiluodon omat jätteet.

MIELESTÄNI

KSS:n osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen ei ole taloudellisesti perusteltua. Ongelma on kustannusten todennäköinen karkaaminen. Taloudellisesti on myös kyseenalaista sijoittaa energian tuotantoon oman maakunnan ulkopuolelle. Olisi järkevämpää investoida rahat omassa kaupungissa ja tavoitella energiaomavaraisuutta.

Loppusijoituksen puuttuminen on sekä taloudellinen ongelma että lainanottoa tulevilta sukupolvilta. Ei ole oikein tuottaa energiaa, jonka jätteet jätämme vaaralliseksi riesaksi vielä sukupolvien päähän.

Fennovoiman ydinvoimalan tavoitteena on tuottaa sähköä vuonna 2024. Kymmenessä viime vuodessa on tapahtunut huikaiseva kehitys ympäristöystävällisissä tavoissa tuottaa energiaa. Seuraavan kymmenen - viidentoista vuoden aikana kehitys menee vahvasti eteenpäin. KSS:n investointi ydinvoimahankkeeseen on vanhanaikainen ja riskialtis. Sen hyöty kaupunkilaisille on erittäin kyseenalainen.

LOPUKSI

Valitettavasti täysin turvallista ydinvoimalaa ei ole. Ydinvoimaloissa on aina turvallisuusriskinsä, jopa Suomessa ja sinne rakennettavassa venäläisessä ydinvoimalassa.

Lähteet:

Fennovoima

www.fennovoima.fi (luettu 16.10.2013)

Energiateollisuus

http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/energiatehokkuus (luettu 17.10.2013)

Kouvolan kaupunki

http://ep.kouvola.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames (luettu 16.10.2013)

YLE

http://yle.fi/uutiset/kunnissa_kytee_joukkopako_fennovoimasta/6383228 (luettu: 16.10.2013)

http://yle.fi/uutiset/olkiluoto_3_viivastyy_vuoteen_2016/6489629 (luettu 16.10.2013)

http://yle.fi/uutiset/professori_olkiluoto_3_jauhaa_sahkon_sijasta_miljarditappioita/6224999 (luettu 16.10.2013)

Talouselämä http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoiman+ydinvoimala+kaatuu+hintaan++uusi+laskelma+julki+tanaan/a2158029 (luettu 16.10.2013)

http://www.talouselama.fi/uutiset/huomio+fennovoima+olkiluoto+3n+sisarvoimalan+hinta+nousi+8+miljardiin+euroon/a2158595 (luettu 16.10.2013)

Kaleva

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/eonin-fennovoima-osuudelle-loytyi-ostaja/621510/ (luetu 16.10.2013)

Suomen kuvalehti

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kiista-ydinjatteesta-ja-maailman-kallein-hauta-tanne-fennovoima-haluaa (luettu 16.10.2013)

Hei sinä Kankaan koululaisen mummo...

.. joka tulit juttelemaan minulle kävelykadulla. En huomannut ottaa yhteystietojasi. Kerroit, että Kankaan koulussa ruokaa ei ole aina ollut riittävästi ja joinain päivinä viimeisenä syömään tulevat kuudesluokkalaiset ovat jääneet ilman ruokaa tai saaneet lautaselleen vain rippeet.

Selvitin asia kuten lupasin. Perusopetuksen palvelualueen esimies Maija Saksa kertoi, että koulussa on pyöritetty ruoanjakelua sijaisten voimin. Joitain ongelmia on ollut viime lukuvuonna, niihin on puututtu ja asioista on keskusteltu. Rehtori on luvannut selvittää ruoan riittävyyttä tänä syksynä, kyselen häneltä pian lisää.

Jos sinusta tuntuu, että ongelmat jatkuvat, voit olla minuun yhteydessä ja selvitän asiaa. Ruoan pitää riittää jokaiselle koululaiselle. Ihan jokaiselle.

Terveisin,

Kaisa