Sivusto on muuttanut osoitteeseen kaisaspies.fi. Sinut ohjataan uuteen osoitteeseen automaattisesti hetken kuluttua.

tiistai 3. joulukuuta 2013

Eduskuntavaalit mielessä

Kuntavaalit olivat vasta, mutta monella kuntapoliitikolla on tälläkin hetkellä katse kiihkeästi kohti tulevaisuutta. Useat tekevät kuntapolitiikassa jo eduskuntavaalikampanjaa. Tämä näkyy puolueiden sisäisinä skismoina sekä korostuneena haluna saada näkyvyyttä asioissa, jotka erityisesti herättävät kuntalaisten mielenkiintoa.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit on yhdistetty Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi. Etelä-Savon Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen lisäksi piiriin kuuluu Kymenlaaksosta Kouvola, Kotka ja Hamina sekä Etelä-Karjalasta Imatra ja Lappeenranta. Mielenkiintoinen laaja vaalipiiri merkitsee, että monessa puolueessa on pakka sekaisin ja totutut kuviot menevät uusiksi.

Kaakkois-Suomessa eurovaalit nähdään vain eduskuntavaalien lämmittelynä. Tarkoituksena on keskittyä oman laajan vaalipiirin kiertämiseen ja tehdä naamaa tunnetuksi päätähtäimen ollessa vasta vuodessa 2015. Eurovaaleissa vaalipiirinä on koko maa, mutta harva Kaakkois-Suomen ehdokkaista ulottaa kampanjansa oman vaalipiirin ulkopuolelle. Jokaisella puolueella on valtakunnan tasolla näkyvät kärkiehdokkaansa, ne ainoat, joilla on aidosti mahdollisuus päästä europarlamenttiin. Muut ovat ehdolla vain eduskuntavaalit mielessään. Eurovaalien sijaan Kaakkois-Suomessa valmistellaan siis eduskuntavaaleja.

Kouvolassa eduskuntamielellä taitavat olla näkyvimmin demarien jäsenet. Puolueen tulevaisuuden lupaus tähtäsi marraskuussa piirin puheenjohtajaksi, näkyvälle paikalle, josta olisi suorat yhteydet puoluejohtoon. Moni saattaisi ajatella, että piirin puheenjohtajuus tekisi hyvää kaikille kaupungin demareille, mutta Kouvolassa ajateltiin toisin. Oman kaupungin demarit varmistivat tappion. Syitä kampittamiseen voi olla moniakin, mutta vähäisin niistä ei liene pelko siitä, että puheenjohtaja olisi saanut näkyvästi huomiota eduskuntavaalien alla.

Kuntapolitiikka on melkoisen rankkaa ja aikaavievää. On vaikeaa kuvitella miten kuluttavaa olisi toimia puolueessa, jossa saa pelätä omien selkäänpuukottamista. Puolue voi pärjätä eduskuntavaaleissa vain olemalla omassa kaupungissaan tiukasti yhtenäinen. Hajaannus ja sortuminen sisäisiin riitoihin johtavat siihen, että vaalipiirin edustajanpaikat lipsuvat piirin muihin kaupunkeihin.

Eduskuntavaalimielellä ollaan myös tehtäessä kuntapoliittisia päätöksiä. On vaikea sanoa kuinka paljon päätösten ja äänestyspäätösten takana on silkaa laskelmointia eduskuntavaalikannatusta silmällä pitäen. Kukaan ei tätä toki tunnusta, mutta ounastelen, että vaalit vaikuttavat mielipiteisiin melko lailla.

Kouvolassa valtuutetut pääsevät esiintymään kuntalaisille, kun tammikuussa aloitetaan valtuuston kokousten esittäminen netissä. Huolella ja hartaudella tein ensimmäisen valtuustoaloitteeni muutama kuukausi sitten ja nyt se on toteutumassa. Tuntuu hyvältä. Eräs konkari valitteli jo etukäteen, miten paljon kokoukset tulevat pitkittymään eduskuntavaalien alla. Kehotin häntä ajattelemaan asiaa demokratian hintana.

Budjettia väännetään näin loppuvuodesta kasaan kiihtyvällä vauhdilla. Se työllistää sekä viranhaltijat että luottamushenkilöt ja lopputuloksena on toivottavasti talousarvio, jonka kanssa jokainen voi elää. Hyvässä budjetissa yhdistyy viranhaltijoiden vakaa ammattitaito luottamushenkilöiden arvovalintoihin. Toivottavasti siihen ei vielä sekoitu eduskuntavaalit.



perjantai 8. marraskuuta 2013

Kankaan koulu, jämäruokaa ja Fennovoimaa - valtuusto 11.11.

Valtuusto kokoontuu maanantaina 11.11. Minua kiinnostaa erityisesti kolme asiaa.

1. Kankaan koulu

Suurin juttu listalla taitaa olla Kankaan koulun kohtalo. Kuntalaisaktiivisuudesta olen riemuissani, mutta jo tehtyjä päätöksiä en lähtisi pyörtämään. Muuten jäämme tarpomaan syvään suohon eikä kaupunki etene eteenpäin. Kouvolassa vatkataan liikaa jo tehtyjä päätöksiä.

Demokraattinen valtuuston tekemä päätös pätee, jos ympäristö ei keskeisesti muutu. Jokaiselle opiskelijalle löytyy paikka. Osa menee Kaunisnurmelle, osa uuteen Manskariin. Se, että Mansikka-ahon uusi koulu jää aiottua pienemmäksi, ei mielestäni muuta tilannetta olennaisesti, sillä Kaunisnurmelle mahtuu ja tilat riittävät. On mielettömän epäreilua lakkauttaa suunnitellusti muut koulut ja muuttaa tehtyä päätöstä yhden kohdalla.

2. Fennovoima

KSS Energia osallistuu Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Asia ei tule valtuuston käsittelyyn. Mielestäni asia on mitä suurimmassa määrin poliittinen. Jotta asiaa jouduttaisiin edes vähän miettimään, olen esittänyt kolmen muun valtuutetun kanssa asiasta kysymyksen.

Fennovoima suunnittelee rakentavansa Pyhäjoelle ydinvoimalaa. Hankkeessa on mukana Kouvolan kaupunki KSS Energian omistajana. Ydinvoimalahankkeiden ongelmina pidetään yleisesti rakennuskustannusten nousua, rakentamisen viivästymistä sekä loppusijoituksen puuttumista. Miten kaupunginhallitus suhtautuu ongelmiin ja katsoo hankkeen hyödyttävän kuntalaisia?

Kyselytunti pidetään heti valtuuston päätyttyä.

3. Ylijäämäruoka

Ylimäämäruoka on asia, jota olen mietiskellyt siitä lähtien kun kuulin Jyväskyläläisen koulun kokeilusta jakaa jämäruoka kuntalaisille. Kokeilun todettiin onnistuneen mainiosti. Olenkin pohtinut, eikö Kouvolassa voitaisi harkita samaa? Lomautukset ja YT-neuvottelut tuntuvat vievän paljon energiaa, mutta silti voitaisiin harkita kokeiluna ylimääräisen kouluruuan jakamista kaupunkilaisille. Kirjoittelin asiasta aloitteen. Toivon kovasti allekirjoittajiksi muitakin valtuutettuja. Tässä aloiteteksti.


Valtuustoaloite koulujen ja palvelutalojen ylijäämäruoan myymiseksi tai lahjoittamiseksi
Kouvolan kouluissa ja palvelutaloissa jää päivittäin tähteeksi ruokaa, joka joudutaan heittämään biojätteeseen. Jyväskylässä Vaajakummun koulussa kokeiltiin onnistuneesti tähdelounaiden myymistä 1,5 euron hintaan lähialueen asukkaille. Hinta kattoi ruokailun kustannukset, ylijäämäruoka jaettiin ilmaiseksi.
Kokeilun tarkoituksena oli vähentää hukkaan heitettävän ruoan määrää ja biojätettä. Kokeilun koettiin onnistuneen mainiosti ja sitä päätettiin hankeen päätyttyä jatkaa. Useissa kunnissa harkitaan edullisten tähdelounaiden myymistä tai lahjoittamista kuntalaisille.
Jyväskyläläisen koulun kokeilussa jätteen vähenemisen lisäksi kouluruoka sai myönteistä julkisuutta ja syömässä käyneet edullisen aterian. Joillekin edullinen lounas oli syy lähteä ulos ja nähdä muita ihmisiä. Kokeilukoulun henkilökunta ei kokenut tähdelounaita lisätyönä.
Ylimääräisen ruoan jakaminen kuntalaisille on yhteisöllisyyden kehittämistä tuodessaan lähialueen ihmiset kouluihin ja palvelutaloihin. Lisäksi se on ennaltaehkäisevää toimintaa tarjotessaan syrjäytymisvaarassa tai taloudellisessa ahdingossa oleville mahdollisuuden edulliseen ruokaan ja ihmisten kohtaamiseen. Toiminta on myös erittäin ympäristöystävällistä.   Ylijäämäruoan jakaminen tai lahjoittaminen olisi siten vahvasti kaupunkistrategian tavoitteiden mukaista toimintaa.
Me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kouvolan kaupunki selvittää mahdollisuuden myydä tai lahjoittaa koulujen ja palvelutalojen ylijäämäruokaa lähialueiden asukkaille.

torstai 17. lokakuuta 2013

Kouvola mukana ydinvoimahankkeessa - onko ydinvoima hyvä bisnes?

Fennovoima on rakentamassa Pyhäjoelle ydinvoimalaa. Hankkeessa on mukana Kouvolan kaupunki KSS Energian omistajana. Eduskunta antoi ydinvoimalalle periaateluvan vuonna 2010, mutta sen jälkeen laitostoimittaja on muuttunut japanilaisesta ja ranskalaisesta valmistajasta venäläiseen Rosatomiin. 

Onko ydinvoima hyvä bisnes? Tässä bloggauksessa haluan miettiä ydinvoimaa vain talouden näkökulmasta. Moralisointi sikseen. Lähteet ovat jutut lopussa.


MITÄ HYVÄÄ YDINVOIMASSA ON?

Ydinvoima on merkittävä päästöttömän energian muoto. Se on taloudellista ja tehokasta sähköntuotantoa. (Lähteet: Fennovoima ja Energiateollisuus)


IRTAUTUJAT

Taloudellisuudesta, tehokkuudesta ja päästöttömyydestä huolimatta moni on irtautunut Fennovoiman hankkeesta. Luopujia ovat olleet saksalainen suuromistaja E.ON, joka oli mukana hankkeessa 34 prosentin osuudella. E.ONin osuuden osti Fennovoiman suomalainen pääomistaja SF. Voimaosakeyhtiö SF:ssä ovat mukana kaikki Fennovoiman omistajat, jotka ovat kaupan ja teollisuuden yrityksiä sekä kaupunkien ja kuntien omistamia energiayhtiöitä.

Fennovoiman ongelmana on SF:n osakaspohjan hupeneminen. Hankkeesta on E.ONin tapaan lähtenyt pois Jyväskylä, S-ryhmä, Atria, Omya, Lankosken Sähkö, Leppäkosken sähkö, Outokummun Energia sekä Ålands Elandelslag.

Kuopio  lähti Kokoomuksen aloitteesta hankkeesta. Miksi hankkeesta luovutaan? Yli 40 prosenttia Fennovoimaa omistavista kunnista on sitä mieltä, että on arveluttavaa olla mukana Fennovoimassa. ”Investointi tulisi Pyhäjoelle, jonnekin hyvin kauaksi Kuopiosta. Me olemme merkittävästi investoineet Kuopion Energian tuotantolaitoksiin ja kaupungissa on muitakin tärkeitä investointikohteita. Haluamme käyttää omat rahamme niihin, sanoo Kuopion Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Taisto Toppinen.” (YLE)


KUSTANNUKSET

Paljon kuntia on nousukaudella, energian hinnan noustessa, lähtenyt mukaan hankkeeseen tavoitteenaan tuottaa itselleen edullista sähköä. Onko hankkeeseen kuitenkin lähdetty ajattelematta asiaa loppuun asti?
Hankkeen alustava kustannusarvio oli 4-6 miljardia euroa, mutta hinta voi nousta. 

Lappeenrannan yliopisto arvioi kustannuksiksi 8,6 miljardia euroa. Vaikuttaa vahvasti siltä, että ydinvoimaloitten hinnat nousevat arvioiduista kustannuksista melko lailla. Teollisuuden voiman Olkiluoto 4:n hinta-arvio on noussut 3-4 miljardista yli kuuteen miljardiin euroon. Ranskaan ollaan rakentamassa Olkiluoto 3:n sisarvoimalaa, jonka kustannukset ylittyvät ainakin 2 miljardilla. Times-lehden mukaan reaktoreitten hinta maailmalla on 8.7 miljardia euroa.


VIIVÄSTYMISET

Kustannuksien karkaamisen lisäksi viimeaikaisia ydinvoimalahankkeita on myös leimannut viivästyminen. Teollisuuden Voiman Olkiluodon kolmannen reaktorin piti valmistua vuonna 2009. Valmistumista on lykätty lukuisia kertoja. Tällä hetkellä reaktorin pitäisi olla toiminnassa vuonna 2016. Viivästyminen on maksanut Teollisuuden Voimalle 200-300 miljoonaa euroa vuodessa. Ranskassa rakennetaan ydinvoimalaa Flamanvilleen, jonka kustannukset ovat myöhästymisten vuoksi 2 miljardia ennakoitua korkeammat.


LOPPUSIJOITUS

Fennovoiman ydinvoimalan ydinjätteelle ei ole loppusijoituspaikkaa. Fennovoima haluaisi sijoittaa jätteensä Posiva-yhtiön luolastoon Olkiluotoon. Itse asiassa Posiva-yhtiöllä ei ole vielä mitään luolastoa edes omille jätteilleen, valmiina on vasta tutkimustila. Ydinjätteen hautaamisen Olkiluotoon arvioidaan maksavan yli 3 miljardia euroa. Posiva ei ole luvannut ottaa kilpailevan yhtiön eli Fennovoiman ydinjätettä luolastoonsa. Luolastoon onkin suunniteltu mahtuvan vain Olkiluodon omat jätteet.


MIELESTÄNI

KSS:n osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen ei ole taloudellisesti perusteltua. Ongelma on kustannusten todennäköinen karkaaminen. Taloudellisesti on myös kyseenalaista sijoittaa energian tuotantoon oman maakunnan ulkopuolelle. Olisi järkevämpää investoida rahat omassa kaupungissa ja tavoitella energiaomavaraisuutta.

Loppusijoituksen puuttuminen on sekä taloudellinen ongelma että lainanottoa tulevilta sukupolvilta. Ei ole oikein tuottaa energiaa, jonka jätteet jätämme vaaralliseksi riesaksi vielä sukupolvien päähän.
Fennovoiman ydinvoimalan tavoitteena on tuottaa sähköä vuonna 2024. Kymmenessä viime vuodessa on tapahtunut huikaiseva kehitys ympäristöystävällisissä tavoissa tuottaa energiaa. Seuraavan kymmenen - viidentoista vuoden aikana kehitys menee vahvasti eteenpäin. KSS:n investointi ydinvoimahankkeeseen on vanhanaikainen ja riskialtis. Sen hyöty kaupunkilaisille on erittäin kyseenalainen.


LOPUKSI

Valitettavasti täysin turvallista ydinvoimalaa ei ole. Ydinvoimaloissa on aina turvallisuusriskinsä, jopa Suomessa ja sinne rakennettavassa venäläisessä ydinvoimalassa.




Lähteet:

Fennovoima
www.fennovoima.fi (luettu 16.10.2013)

Energiateollisuus

Kouvolan kaupunki

YLE


Kaleva

Suomen kuvalehti

lauantai 12. lokakuuta 2013

Hei sinä Kankaan koululaisen mummo...

.. joka tulit juttelemaan minulle kävelykadulla. En huomannut ottaa yhteystietojasi. Kerroit, että Kankaan koulussa ruokaa ei ole aina ollut riittävästi ja joinain päivinä viimeisenä syömään tulevat kuudesluokkalaiset ovat jääneet ilman ruokaa tai saaneet lautaselleen vain rippeet.

Selvitin asia kuten lupasin. Perusopetuksen palvelualueen esimies Maija Saksa kertoi, että koulussa on pyöritetty ruoanjakelua sijaisten voimin. Joitain ongelmia on ollut viime lukuvuonna, niihin on puututtu ja asioista on keskusteltu. Rehtori on luvannut selvittää ruoan riittävyyttä tänä syksynä, kyselen häneltä pian lisää.

Jos sinusta tuntuu, että ongelmat jatkuvat, voit olla minuun yhteydessä ja selvitän asiaa. Ruoan pitää riittää jokaiselle koululaiselle. Ihan jokaiselle.

Terveisin,

Kaisa

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Soosia syksyllä

"Mä en pelkää mitään soosii" huutaa yksivuotias ja nauraa päälle hillittömästi. "Mä en pelkää mitään soosii" huutaan neljävuotias ja kumpikin nauravat. Syksy on ollut paiväkodin alkua, töiden alkua, lasten yhteisiä leikkejä ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Yhtään valtuuston kokousta ei vielä ole ollut, mutta epävirallisia palavereja, facebook-viestejä ja sähköposteja on liikkunut. Paljon. Puolin ja toisin varmistellaan kantoja henkilöstöleikkausten ja tiukkojen säästölinjausten alla.

Mitä talouden tasapainottamiskeinoa et missään tapauksessa hyväksy? kysyi Kouvolan Sanomat. Pakko kai on hyväksyä melkein kaikki. Ei tässä voi olla mitään kynnyskysymyksiä. Sitä en kuitenkaan hyväksy, että palveluita suljetaan ennen kuin mietitään vaihtoehtoisia tapoja järjestää ne. Lähiön kirjasto, perhepuisto, korttelikoti ja uimahalli voivat hyvin jakaa tiloja sekä henkilöstöä ja järjestöt voivat olla mukana toiminnassa. Jos joku yrittäjä haluaa pitää paikassa kahvilaa niin loistojuttu. Meillä on aktiivisia eläkeläisiä, rikastaisiko eläkeläisen päivää autella kerran parissa viikossa tällaisessa monitoimitilassa? Tästä olen puhunut vähän joka suuntaan. Kuka ottaisi vastuun ja miettisi aivan uudenlaisia tapoja järjestää palveluita? Kun kunnalla ei enää ole varaa.

On pelottava ajatus, että säästetään ennaltaehkäisevistä palveluista kirjastoista, uimahalleista ja perhepuistoista. Tämä tulee todennäköisesti näkymään raskaissa erityisen tuen palveluissa myöhemmin. Näitä tosi kalliita palveluita tullaan siis tarvitsemaan monin verroin nykyistä enemmän. Piipahdin talous- ja rahoitusjohtajan luona juttusilla. Hänen mielestään aika moni palvelu saa luvan loppua, jotta taseet saadaan kuntoon. Ymmärrän toki häntä. Silti uskon, että taseet kääntyvät myöhemmin vielä tiukemmin alakanttiin, jos nyt tingimme kaikesta ennaltaehkäisystä.

Paljon täytyy kuitenkin säästää vaikka yrittäisimme olla kuinka kekseliäitä tahansa. Tämä vain täytyy jokaisen niellä. Jos emme saa kaupungin taloutta tasapainoon päädymme kriisikunnaksi. Se tarkoittaa, että emme tee meitä koskevia päätöksiä vaan päätökset tekee joku epämääräinen valtiovarainministeriön päättämä työryhmä. Joudumme holhoukseen ja menetämme päätösvaltamme, se ei ole kauhean kiva ajatus. Mitä jos kuitenkin päätämme leikkauksista ihan itse? Nämä leikkaukset tulevat varmasti vaikuttamaan ihan jokaiseen. Kurja juttu, pahoittelen sitä nyt jo. Mutta. Vielä nyt päätämme itse ja siksi leikkaamme.


tiistai 10. syyskuuta 2013

Lomautusten hinta?

1,5-vuotiaas tyttäreni oppi ensimmäisenä kasvinaan tunnistamaan nokkosen. Leikkipuisto oli niitä täynnä. ”Varo nokkonen!” huusin uudestaan ja uudestaan juuri kävelemään oppineelle hoipertelijalle. Loppukesästä lapset leikkivät punkkeja vilisevässä heinikossa. Itse revin nokkosia ostoskassit hanskoinani. Leikkipuiston ruoho leikattiin vihdoin elokuun lopussa.

Kouvola lomauttaa henkilöstönsä tänä vuonna 2-3-viikoksi. Kaupungin taloustilanne on huono, mutta sitä ei myöskään pelasteta henkilöstöä lomauttamalla. Lomautus tuo hetkellisen helpotuksen, mutta ei muuta talouden perusongelmaa eli sitä, että kaupungin rahat eivät riitä kaikkien palveluiden tuottamiseen.

Yritys lomauttaa kun sen tuotteilla ei ole kysyntää eikä työtä siis ole. Kunnan työntekijöillä on työtä yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Oman esimieheni työssä olen nähnyt, miten paljon lisätyötä lomautukset merkitsevät. Olisi kiinnostava tietää, kuinka monta tuntia kaikki kaupungin esimiehet ovat työajastaan käyttäneet lomautusten suunnitteluun.

Päättäjien tulisi pohtia mikä hinta lomautuksesta maksetaan. Lomautuksesta kärsivät heikoimmat. Hyvät oppilaat kyllä pärjäävät ilman opettajan jatkuvaa läsnäoloa. Perhettä, jossa asiat ovat hyvin, ei häiritse se, että kaupungin tarjoamia palveluita joutuu odottamaan tavallistakin kauemmin. Kun keräämme rahaa kaupungin kassaan lomautuksilla, otamme rahat sillä hinnalla, että heikompiosaisilla menee entistä heikommin.

Lomautus ei ole kestävän taloudenpidon keino. Johtavatko lomautukset siihen, että kun ei saada nopeasti varhaisen tuen palveluita, kuormitetaan myöhemmin erityisen tuen raskaita ja kunnalle kalliita palveluita? On tehtävä päättäjille selväksi, että lomautusten tuoma hetkellinen säästö ei korvaa siitä aiheutuneita kustannuksia.

lauantai 7. syyskuuta 2013

Ilkeitä totuuksia

... eli asioita, joita ihminen ei vain halua kuulla.

"Näytät ihan samanikäiseltä kuin opettajasi", totesi humalainen miesporukka yhdelle poppoostaan. Nuori mies oli entinen opiskelijani ja minä se ope. Minä otin tämän kohteliaisuutena, mutta parikymppiselle se taisi olla tosi kova pala.

"[Hyvinvointipalveluissa] Huomattavan paljon kokouksia ja johtoryhmiä, joiden toiminnassa päällekkäisyyttä, työskentely organisoitumatonta, tavoitteiden määrittely kesken."
Kouvolan kaupungin organisaation kehittäminen ja toiminnan tehostaminen: Pertec Consulting Oy:n raportti. Hyvinvointipalveluiden henkilöstömäärä on 5302 henkilöä.
Kaupungin henkilöstöllä on oikeus hyvään johtamiseen eikä Kouvola voi menestyä ilman hyvää johtoa. Miten voi olla, että yli 5000 henkilöä johdetaan sekavalla porukalla, joka käyttää aikaansa turhaan kokoustamiseen ja työskentelee organisoitumattomasti? Meillä ei ole tähän varaa.

"Hiekkalaatikkoleikit pois."
Kouvolan kaupungilla työskentelevän esimiehen vastaus kysymykseen: Millä toimenpiteillä kaupungin talous saadaan kuntoon? Kouvolan kaupungin organisaation kehittäminen ja toiminnan tehostaminen: Pertec Consulting Oy:n raportti.
Minä leikin päivät lasten kanssa hiekkalaatikolla. Jos joku kaupungin päättäjä tarvitsee hiekkalaatikkoleikkejä, niin tervetuloa meidän pihalle leikkimään. Ei tarvitse sitten enää kaupungintalolla hiekkakakkuja rakennella ja päästään itse asiaan.

"Ongelma tunnistettu, mutta ratkaisut osittain yksintertaistavia ja perustelemattomia, Kiireentuntuinen. Perustelematta jää lopulta, miten on tultu yli 600 irtisanottavaan. Keskittyy vain hallinnon irtisanomisiin, vaikka sieltä voidaan lopulta irtisanoa vain pieni osa tuosta kuudestasadasta. Lievä pettymys"
Omat tunnelmani luettuani Pertecin rapotin Kouvolan henkilöstön tulevaisuudesta. Olin odottanut raportilta paljon ja toivon sen tuovan mahdollisuuden kaupungin talouden rakenteelliseen uudistamiseen. Ehkä oli lapsellista odottaa siltä niin paljon.

"Tosi ruma paita ja hiukset huonosti."
Neljävuotias poikani totesi aamulla äidin lähtiessä töihin.