Fennovoima on rakentamassa Pyhäjoelle ydinvoimalaa.
Hankkeessa on mukana Kouvolan kaupunki KSS Energian omistajana. Eduskunta antoi
ydinvoimalalle periaateluvan vuonna 2010, mutta sen jälkeen laitostoimittaja on
muuttunut japanilaisesta ja ranskalaisesta valmistajasta venäläiseen
Rosatomiin.
Onko ydinvoima hyvä bisnes? Tässä bloggauksessa haluan miettiä ydinvoimaa vain talouden näkökulmasta. Moralisointi sikseen. Lähteet ovat jutut lopussa.
IRTAUTUJAT
Taloudellisuudesta, tehokkuudesta ja päästöttömyydestä huolimatta moni on irtautunut Fennovoiman hankkeesta. Luopujia ovat olleet saksalainen suuromistaja E.ON, joka oli
mukana hankkeessa 34 prosentin osuudella. E.ONin osuuden osti Fennovoiman
suomalainen pääomistaja SF. Voimaosakeyhtiö SF:ssä ovat mukana kaikki
Fennovoiman omistajat, jotka ovat kaupan ja teollisuuden yrityksiä sekä
kaupunkien ja kuntien omistamia energiayhtiöitä.
Fennovoiman ongelmana on SF:n osakaspohjan hupeneminen.
Hankkeesta on E.ONin tapaan lähtenyt pois Jyväskylä, S-ryhmä, Atria, Omya,
Lankosken Sähkö, Leppäkosken sähkö, Outokummun Energia sekä Ålands Elandelslag.
Kuopio lähti Kokoomuksen aloitteesta hankkeesta. Miksi hankkeesta luovutaan? Yli 40 prosenttia Fennovoimaa omistavista kunnista on sitä mieltä, että
on arveluttavaa olla mukana Fennovoimassa. ”Investointi tulisi Pyhäjoelle,
jonnekin hyvin kauaksi Kuopiosta. Me olemme merkittävästi investoineet Kuopion
Energian tuotantolaitoksiin ja kaupungissa on muitakin tärkeitä
investointikohteita. Haluamme käyttää omat rahamme niihin, sanoo Kuopion
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Taisto Toppinen.” (YLE)
KUSTANNUKSET
Paljon kuntia on nousukaudella, energian hinnan noustessa,
lähtenyt mukaan hankkeeseen tavoitteenaan tuottaa itselleen edullista sähköä. Onko
hankkeeseen kuitenkin lähdetty ajattelematta asiaa loppuun asti?
Hankkeen alustava kustannusarvio oli 4-6 miljardia euroa,
mutta hinta voi nousta.
Lappeenrannan yliopisto arvioi kustannuksiksi 8,6
miljardia euroa. Vaikuttaa vahvasti siltä, että ydinvoimaloitten hinnat
nousevat arvioiduista kustannuksista melko lailla. Teollisuuden voiman
Olkiluoto 4:n hinta-arvio on noussut 3-4 miljardista yli kuuteen miljardiin
euroon. Ranskaan ollaan rakentamassa Olkiluoto 3:n sisarvoimalaa, jonka
kustannukset ylittyvät ainakin 2 miljardilla. Times-lehden mukaan reaktoreitten
hinta maailmalla on 8.7 miljardia euroa.
VIIVÄSTYMISET
Kustannuksien karkaamisen lisäksi viimeaikaisia
ydinvoimalahankkeita on myös leimannut viivästyminen. Teollisuuden Voiman
Olkiluodon kolmannen reaktorin piti valmistua vuonna 2009. Valmistumista on
lykätty lukuisia kertoja. Tällä hetkellä reaktorin pitäisi olla toiminnassa
vuonna 2016. Viivästyminen on maksanut Teollisuuden Voimalle 200-300 miljoonaa
euroa vuodessa. Ranskassa rakennetaan ydinvoimalaa Flamanvilleen, jonka
kustannukset ovat myöhästymisten vuoksi 2 miljardia ennakoitua korkeammat.
LOPPUSIJOITUS
Fennovoiman ydinvoimalan ydinjätteelle ei ole
loppusijoituspaikkaa. Fennovoima haluaisi sijoittaa jätteensä Posiva-yhtiön
luolastoon Olkiluotoon. Itse asiassa Posiva-yhtiöllä ei ole vielä mitään
luolastoa edes omille jätteilleen, valmiina on vasta tutkimustila. Ydinjätteen
hautaamisen Olkiluotoon arvioidaan maksavan yli 3 miljardia euroa. Posiva ei
ole luvannut ottaa kilpailevan yhtiön eli Fennovoiman ydinjätettä luolastoonsa.
Luolastoon onkin suunniteltu mahtuvan vain Olkiluodon omat jätteet.
MIELESTÄNI
KSS:n osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen ei
ole taloudellisesti perusteltua. Ongelma on kustannusten todennäköinen
karkaaminen. Taloudellisesti on myös kyseenalaista sijoittaa energian tuotantoon oman
maakunnan ulkopuolelle. Olisi järkevämpää investoida rahat omassa kaupungissa
ja tavoitella energiaomavaraisuutta.
Loppusijoituksen puuttuminen on sekä taloudellinen ongelma että
lainanottoa tulevilta sukupolvilta. Ei ole oikein tuottaa energiaa, jonka
jätteet jätämme vaaralliseksi riesaksi vielä sukupolvien päähän.
Fennovoiman ydinvoimalan tavoitteena on tuottaa sähköä vuonna
2024. Kymmenessä viime vuodessa on tapahtunut huikaiseva kehitys
ympäristöystävällisissä tavoissa tuottaa energiaa. Seuraavan kymmenen -
viidentoista vuoden aikana kehitys menee vahvasti eteenpäin. KSS:n investointi
ydinvoimahankkeeseen on vanhanaikainen ja riskialtis. Sen hyöty
kaupunkilaisille on erittäin kyseenalainen.
LOPUKSI
Valitettavasti täysin turvallista ydinvoimalaa ei ole.
Ydinvoimaloissa on aina turvallisuusriskinsä, jopa Suomessa ja sinne
rakennettavassa venäläisessä ydinvoimalassa.
Lähteet:
Fennovoima
www.fennovoima.fi (luettu 16.10.2013)
Energiateollisuus
http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/energiatehokkuus (luettu 17.10.2013)
Kouvolan kaupunki
http://ep.kouvola.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames
(luettu 16.10.2013)
YLE
http://yle.fi/uutiset/kunnissa_kytee_joukkopako_fennovoimasta/6383228
(luettu: 16.10.2013)
http://yle.fi/uutiset/olkiluoto_3_viivastyy_vuoteen_2016/6489629
(luettu 16.10.2013)
http://yle.fi/uutiset/professori_olkiluoto_3_jauhaa_sahkon_sijasta_miljarditappioita/6224999
(luettu 16.10.2013)
Talouselämä http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoiman+ydinvoimala+kaatuu+hintaan++uusi+laskelma+julki+tanaan/a2158029
(luettu 16.10.2013)
http://www.talouselama.fi/uutiset/huomio+fennovoima+olkiluoto+3n+sisarvoimalan+hinta+nousi+8+miljardiin+euroon/a2158595
(luettu 16.10.2013)
Kaleva
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/eonin-fennovoima-osuudelle-loytyi-ostaja/621510/
(luetu 16.10.2013)
Suomen kuvalehti
Hyvä Kaisa! Perusteellisesti selvitetty juttu. Päästäkää Kaisa päättämään. Allekirjoittajaa kuntalaisaloite: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/178. Kun 1500 nimeä kasassa, niin asia käsiteltävä valtuustossa, jossa Kaisakin istuu päättämässä.
VastaaPoista