Kun koulu palaa

Kouvolassa paloi koulu ja jäljelle jäi...

Väsyneen näköinen, vastuun painama rehtori, joka hoiti tilanteen täydellisesti.

Ryhmä opettajia heti palon jälkeen, jotka silmin nähden järkyttyneinä soittelivat oppilaitaan ja varmistivat, että kaikilla on asiat kunnossa. Kun kysyin, pärjäävätkö he itse, he vannoivat yhteishengen nimeen.

Hillittömäksi paisunut fb-kampanja koulun musikaalin pelastamiseksi. Kaikki halusivat auttaa - ja musikaali päästiin esittämään!

Wanhat saivat tanssinsa ja abit penkkarinsa.

Jotenkin kaikille oppilaille ja opiskelijoille löytyi paikka ja koulutyö jatkui. Parasta terapiaa niin opettajille kuin oppilaillekin.

Tehokas tiedotus. Twitteriin päivittivät tietoja niin kaupunki, uutispalvelut kuin ohikulkijatkin.

Kuolleen näköinen, puoliksi palanut koulurakennus keskellä kaupunkia.

Politikointia: Rakennetaanko uusi? Mitä palo merkitsee lukioverkolle?

Yhteishenki koko kaupungissa. Palomiehet saivat sämpylöitä ravintolan omistajalta. Lähiasukkaat toivat ulkona paleleville oppilaille peittoja. Kaikki auttoivat ja olivat yhtä järkyttyneitä. Pelko yhdisti - eihän kenellekään vaan käynyt mitään? Onneksi kaikki pelastuivat. En jaksa välittää savuhaittoja kärsineistä takeista tai palaneista oppikirjoista.

Tyylitön nettikeskustelu, jossa esitettiin epämääräisiä vääriä tietoja palomiesten ja koulun johdon toiminnasta.

Sovitaan ja sovitellaan. Lyseon talossa toimii nyt kolme lukiota: yhtäri, lyseo ja iltalukio.  Tuodaan lisää läppäreitä opettajille. Talo täyttyy opiskelijoista ja lyön vetoa, että sosiaalinen kuhina on heistä aika kiinnostavaa. Tutustumisen aikaa. Opettajat tutustuvat järkkäämällä bileet.

Uusi kiinnostuksen kohde: paloturvallisuus.

Maahanmuutosta

Maahanmuuttajista sanotaan, että...

     ... he tulevat Suomeen vain tukien perässä eivätkä halua tehdä työtä.
     ... he vievät työpaikat suomalaisilta.
     ... he tekevät suhteessa määräänsä huomattavan paljon rikoksia.
     ... aiheuttavat yhteiskunnalle kuluja.
     ... tuovat mukanaan radikaalin islamin.
     ... alistavat naisia.

Unohdinko jotain?

Maahanmuuttaja on Kouvolassa asuva ...

     ... raksalla työskentelevä virolainen rakennusmies.
     ... terveyskeskuksessa työskentelevä venäläinen lääkäri.
     ... thaimaalainen puoliso.
     ... Kongon yli 20-vuotista sisällissotaa paennut kristitty. Kongon sisällissota muuten on verisin
     konflikti sitten toisen maailmansodan.
     ... Kosovosta 90-luvulla serbien väkivaltaisia etnisiä puhdistuksia Suomeen paennut jalkapalloilija.
     ... nepalilaista ravintolaa pyörittävä yrittäjä.
     ... Somaliasta Suomeen ryöstelyitä, sisällissotaa ja kaikkialla rehottavaa huumekauppaa paennut                    pakolainen.

Paljon muitakin tarinoita varmasti on, sillä maahanmuuttajat ovat erittäin sekalainen joukko ulkomailta Suomeen muuttaneita ihmisiä. Toiset ovat tulleet vapaaehtoisesti, toisten on ollut pakko jättää kotimaansa. Sekalaisuudesta johtuen voi hyvin pitää paikkansa, että joukossa on joitain, jotka alistavat naisia. Facebookista löytää helposti myös ihan suomalaisten tekemiä naisiin kohdistuvia vihasivuja. Naisviha ei ole mitenkään yhden uskonnon tai kulttuuriryhmän yksinoikeus vaikka olisi kovin helppo yksinkertaistaa asia näin.

"Maahanmuuttajat/pakolaiset tulevat Suomeen korkeiden tukien perässä eivätkä tee töitä." "Maahanmuuttajat/pakolaiset vievät työt suomalaisilta." Olen aika usein kuullut nämä kaksi vastakkaista perustetta samasta suusta: lukiolaiselta, valtuutetulta tai tuttavalta. Kumpi se nyt sitten on? Tehdäänkö töitä vai ei? Minun kokemusteni mukaan kaikki tapaamani maahanmuuttajat ainakin haluaisivat tehdä töitä. Työn saaminen Suomesta on kuitenkin kiven alla jos koulutustausta on vuosi koulua pakolaisleirillä ja luku- ja kirjoitustaidon alkeet omalla äidinkielellä.

Tunnen paljon Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia nuoria, jotka tekevät hurjasti työtä pärjätäkseen Suomessa, hankkiakseen kielitaidon, päästäkseen opiskelemaan ja haaveammattiin. Tunnen toki myös muutamia maahanmuuttajia, jotka haluaisivat töihin, mutta motivaatio ja ehkä itsekuri ei riitä opiskeluun. Ihan samanlaisia tapauksia ovat suomalaiset lukiolaiseni. Toiset kunnianhimoisia, toiset vähemmän ja sitten vielä muutama, joka ei masennuksen tai nuoruuden kasvukipujen vuoksi kykene käymään koulua vaan uupuu kotisohvalle. Kuitenkin väitän, että ylivoimaisesti suurin osa maahanmuuttajista haluaa tehdä töitä.

Viime sunnuntain hesarissa (16.2.14) ruotsalainen asianajaja ja menestyskirjailija Jens Lapidus pohti maahanmuuttoa valtaväestön asenteiden kautta: "Vierailin juuti Minnesotassa, jossa on paljon somalialaisia maahanmuuttajia. He menestyvät todella hyvin, työttömyys on vähäistä, ja moni somalinuori opiskelee yliopistossa. Ruotsissa somaleilla menee paljon huonommin. He ovat ikuisesti vieraita, vaikka puhuisivat täydellistä ruotsia. Uskon, että selitys piilee tässä: ei maahanmuutossa vaan siinä, miten me maahanmuuttajat näemme."

Suomessa ja Kouvolassa on melko paljon rasismia. Lukioikä on varsin mustavalkoista aikaa ja monen mielipiteet kärkeviä. Lukiolaisten lempiargumentti pakolaisia vastaan on, että heillä on liian hienot kännykät, eikä sellaisia pitäisi olla. Valtuustokollega levitti Facebookissa vuosien takaista sanomalehti Karjalaisen nettiartikkelia, jonka mukaan valtio maksaa autokoulut ja ajo-opetukseen tulkin. Hän ei kuitenkaan levittänyt juttua, jossa Karjalainen kumosi artikkelin tiedot paikkansapitämättöminä oikaisulla seuraavana päivänä.

Väitän, että työn hakeminen somalina tai vaikkapa kongolaisena ei ole helppoa. Varsinkin pakolaistaustaisista liki jokaisella tapaamallani on kokemusta rasismista. Suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen kävisi kivuttomammin jos me suomalaiset auttaisimme siinä ja miettisimme, miten maahanmuuttajat näemme. Kun ei pääse osaksi yhteiskuntaa, töihin tai opintoihin, vieraantuu. Vieraantuminen lisää rikollisuutta ja mahdollisuutta radikalisoitua.

Yleisesti ajatellaan, että pakolaiset saavat jotain mystisiä erityistukia ja siten enemmän rahaa kuin samassa asemassa olevat suomalaiset. Tämä ei pidä paikkansa, sen voi tarkastaa vaikka vain soittamalla Kelaan. "Täytyyhän heidän saada paljon rahaa, kun kaikki niin sanovat", selitti eräs lukiolainen minulle hämmentyneenä muutama vuosi sitten. Kuka sitten maksaa vaikka pakolaisen autokoulun tai sen komean kännykän? Tiesitkö, selitin, että moniin kulttuureihin kuuluu paljon vahvempi yhteisöllisyys, kuin suomalaiseen kulttuuriin? Usein esimerkiksi lähiyhteisö tai oman uskontokunnan jäsenet keräävät rahaa, että yksi heistä pääsisi vaikkapa autokouluun. Siitä, että tummaihoisella nuorella on älykännykkä kädessä ei vain voi vetää kauhean pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Minä kannatan maahanmuuttoa ja mielestäni Kouvolankin tulee ottaa pakolaisia, vaikka ymmärrän liiankin selvästi taloustilanteen kurjuuden. Minua ja maahanmuuttokritikoita yhdistää se, että kovin mielellämme perustelisimme kantaamme taloudellisilla seikoilla. Minä haluaisin osoittaa kriitikoille, että maahanmuuttajista on taloudellista hyötyä ja kriitikot haluaisivat osoittaa meille kukkahattuihmisille, että maahanmuuttajat tulevat tälle maalle kalliiksi. On hirmuisen harmillista, että kumpikaan osapuoli ei voi käyttää taloudellisia argumentteja, sillä maahanmuuton kustannuksia ja hyötyä ei pystytä laskemaan. Vastustajat tosin ajattelevat, että sitä ei vain haluta laskea.

On mahdotonta laskea, kuinka paljon maahanmuuttaja tuottaa maalle tai kuinka paljon hän kuluttaa yhteiskunnan varoja. Verrokkiryhmää kun ei ole. Ei voida katsoa maahanmuuttajien työttömyysprosenttia ja vetää siitä yksioikoisia johtopäätöksiä. On varmasti aivan totta, että maahanmuuttajien tai ainakin pakolaisina maahan tulleiden joukossa on enemmän työttömyyttä kuin kantasuomalaisten joukossa. Moni myös tarvitsee erityspalveluita, tulkkeja ja kieliopetusta ja tämä tietysti maksaa. On kaksi aikakautta ihmisen elämässä, jolloin ihminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Näitä ovat lapsuus ja vanhuus. Pakolaisista moni tulee maahan näiden ikäkausien välissä, joten voidaan ajatella, että joku muu valtio on vastannut lapsuuden kustannuksista. Moni tulee myös maahan vähintään jotenkin koulutettuna, joten joku toinen maa on hoitanut senkin puolen kustannukset.

Sen verran yleisesti tiedetään, että vaikkapa pakolaisen kolmen ensimmäisen vuoden kustannukset maksaa valtio, ne eivät jää kunnan maksettaviksi. Kaupungin tulisikin siis ylläpitää niin tehokkaat kotouttamispalvelut, että tuon kolmen vuoden jälkeen mahdollisimman moni on työkykyinen ja -kuntoinen. Tämä olisi taloudellisesti järkevää.

Varmasti tiedetään myös, että Suomen väestö vanhenee ja nuorten määrä on liian vähäinen. Tulevaisuudessa, enkä nyt tarkoita seuraavaa paria vuotta, vaan paljon pidempää ajanjaksoa, tarvitaan lisää veronmaksajia, jotta voidaan taata kaikkien työelämän ulkopuolella olevien palveluiden säilyminen. Vaikka jokainen eläkkeelle jäävä on maksanut työuransa aikana eläkemaksuja, on näistä suurin osa käytetty edellisten (ja määrällisesti paljon pienempien) sukupolvien eläkkeiden maksuun ja vain osa säästetty. Nykyisten pienten sukupolvien on siis maksettava suurten sukupolvien eläkkeet. Erityisesti Kouvolan väestötilastot ovat karmeaa luettavaa. Väestön väheneminen on tosiasia.

Monet esittävät, että pakolaisten ottamisen sijaan, meidän tulisi panostaa kaikkemme kriisien ratkaisemiseen paikan päällä. Afganistanin sota on kestänyt yli 30 vuotta. Somaliassa on sodittu yli 20 vuotta. On tietysti hyvä, että kriisejä yritetään ratkoa, näin pitääkin tehdä. Samalla täytyy kuitenkin muistaa, että meillä on kansainvälisten sopimusten nojalla velvollisuuksia kaikkia maailman ihmisiä kohtaan. Olemme ratifioineet YK:n ihmioikeuksien julistuksen. Siinä lupaamme turvata ihmisille oikeuden ihmisarvoiseen elämään. Kouvolalla on Suomen kymmenenneksi suurimpana kaupunkina velvollisuus osallistua ihmisoikeuksien toteutumiseen.