Sivusto on muuttanut osoitteeseen kaisaspies.fi. Sinut ohjataan uuteen osoitteeseen automaattisesti hetken kuluttua.

lauantai 19. tammikuuta 2013

Eka kerta

Ensimmäinen valtuustokokous oli viime maanantaina. Jännitti, mutta hyvällä tavalla.

Valtuuston kokous alkaa kahvittelulla, joka on paitsi viimeisten taistelusuunnitelmien hiomisen myös sosiaalisen seuranpidon areena. Tapasin ihmisiä, kättelin, hymyilin, kättelin, hymyilin ja juttelin. Taivasteltiin Veturin kahvilan vesilasillisen hintaa. Kuuntelin lievästi pikkutuhmia juttuja, joihin tyydyin vain hymyilemään vähän vaivaantuneena. Mukavia ihmisiä, mielenkiintoisiakin ja ystävällisiä. Menin kyllä vähän sekaisin yli kuusikymppisissä miehissä, heitä oli paljon.

Kouvolan kaupungintalo on oikeastaan tosi hieno, ajattelin. On mukava kokoustaa kaupungintalon juhlavissa puitteissa. Valtuustossa on 59 kaupunginvaltuutettua ja jokaisella on oma nimikoitu paikkansa valtuustosalissa. Paikkajärjestys tuntuu olevan monelle mysteeri, mutta jonkinmoisena yleissääntönä on, että pienet puolueet on viskattu takapenkkiin. Siellä istun minäkin. Eduskunnassa kokeneemmat istuvat edempänä, mutta Kouvolan valtuustoon tämä ei tunnu pätevän.

Ihastuttava Ensio Töttö piti vanhimpana valtuutettuna avauspuheen ja johti puhetta valtuuston puheenjohtajan valitsemiseen asti. Jokaisen paikalla on mikrofoni ja systeemi, jossa on muutama äänestykseen sekä puheenvuorojen pyytämiseen tarvittava nappula. Keskityin kovin nappuloiden logiikan ymmärtämiseen ja luulenkin päässeeni niistä perille.

Ritva kiristi minut puhumaan ensimmäisessä kokouksessa, mikä oli varmasti ihan hyvä. Esitin ehdokasta Kymenlaakson liiton edustajainkokoukseen. Ritva itse aloitti vauhdikkaasti: hän oli kannustamanani kirjoittanut aloitteen Kuusankosken teatterin vuokrien tarkistamiseksi ja kyseli asioista muutenkin aktiivisesti. Minä tyydyin seurailemaan tilannetta, mutta päätin, että seuraavalla kerralla tapahtuu enemmän.

Kokous oli enemmänkin seremoniallinen ja vahvisti aiemmin sovittuja asioita. Seuraavalla kerralla ryhdytään tositoimiin. Minulla on pari ajatusta hautumassa kokousta varten. Yksi liittyy Imatralla käytössä olevaan neuvolamalliin, jossa perhetyöntekijöitä lisäämällä on saatu vähennettyä lastensuojelun menoja. Olisi aika huippua soveltaa samaa mallia Kouvolaan. Katsotaan miten käy!


lauantai 12. tammikuuta 2013

Vaikutan

Minut on äänestetty valtuustoon. Minä voin vaikuttaa Kouvolan tulevaisuuteen, mutta miten teen sen? Tätä olen pähkäillyt kuntavaalituloksen selvittyä. Kaiken kokenut Vihreä neuvoi: mene mukaan kun pyydetään.

Tein niin. Lupauduin mukaan Ekholmintien päiväkod​in Vihreä Lippu- hankkeeseen sekä Putkiradiomuseon säätiön hallitukseen. Steinerpäiväkotien kannatusyhdistyksen rahastonhoitajana olen toiminut vuoden verran. Olen Kouvolan Vihreiden paikallisyhdistyksen hallituksessa ja haluan mielelläni osallistua Vihreiden suunnitteleman Kouvolan politiikkaryhmän toimintaan.

Toinen Vihreiden vanha konkari antoi ohjeeksi: pidä yhteyttä virkamiehiin, muiden puolueiden valtuutettuihin sekä äänestäjiin. Tämä on kinkkisempää, mutta mielestäni ohje on erinomainen.

Mikään puolue ei voi yksin muuttaa asioita, puolueiden välinen yhteistyö on välttämätöntä. Olen virittelemässä yhteistyötä muiden nuorehkojen valtuutettujen kanssa. Olemme pohtineet alustavasti alle 45-vuotiaitten valtuutettujen kokoontumisia. Vähän hurjalta tuntuu, että Kouvolan 59 valtuutetusta vain 13 on alle 45-vuotiaita. Meidän nuorempien on luontevaa tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen.

Yhteydenpito virkamiehiin on minulle tällä hetkellä täysin mystinen juttu ja asiaan täytyy oikeasti saada muutos. Jos ja kun haluan vaikuttaa asioihin, on se parasta tehdä asioiden ollessa virkamiesvalmistelussa. Rimputtele virkamiehille ja kysy asioista, neuvoi toisen puolueen kokenut valtuutettu. Virkamiesten tehtävä on selvittää asioita meille valtuutetuille. Ei siis pidä ajatella, että häiritsen soittelemalla, vaan tulee ajatella että virkamiehen työ on selittää asioita minulle oman alansa asiantuntijana.

Yhteydenpito äänestäjiin on miltei päivittäistä. Kirjoitan tätä blogia, teen pian ryhtiliikkeen ja liityn Facebookiin, mutta Twitteriin en taivu. En millään koe Twitteriä luontevaksi tavaksi vaikuttaa. 

Monen kanssa olen kasvokkain jutellut lomautuksista ja lukioiden lakkautussuunnitelmista. Enemmänkin haluaisin tavata ihmisiä. Tulisin mielelläni keskustelemaan erilaisten yhdistysten kokoontumisiin, ikääntyvien kohtauspaikalle tai perhepuistoon.

Voin parhaiten vaikuttaa vasta, kun tiedän mitä ihmiset ajattelevat. Minä en ole vanhus, joten kokemukseni Kouvolan vanhuspalveluista ovat valitettavan vähäisiä. Minun on siis kuultava asiantuntijoita, vanhuksia itseään. Sama pätee vaikkapa maaseudun palveluihin, vammaisten tilanteeseen ja moniin muihin asioihin.

perjantai 4. tammikuuta 2013

2, 3 vai 4 lukiota? Lobbaa minua!

Kaupunginhallitus saa pohdittavakseen lukiokoulutuksen palveluverkkoselvityksen. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että kaupunginhallitus pähkäilee virkamiesten valmistelevaa paperinivaskaa, jossa pohditaan kuinka monta lukiota Kouvolaan jää. Lopullisen päätöksen siitä, mitkä lukiot jatkavat, tekee valtuusto.

Tällä hetkellä Kouvolan lukiot maksavat kaupungille reilusti enemmän kuin lukiot muissa vastaavankokoisissa kaupungeissa. Meillä on myös runsaasti tyhjiä aloituspaikkoja: nuoret haluavat lukion sijaan ammattikouluun ja tämän lisäksi ikäluokat pienenevät. Kun yhtälöön lisätään vielä kaupungin talousongelmat, minusta on selvää, että lukioiden määrää tulee vähentää.

Kouvolassa on kuusi päivälukiota: keskustan Lyseo ja Yhteiskoulu, Kuusankosken ja Valkealan lukiot sekä laajan kaupungin eteläosan lukiokoulutuksesta huolehtivat Elimäen ja Anjalankosken lukiot. Mitkä lukiot saavat jatkaa?

Asiaa valmistelleen työryhmän ehdotus on, että Elimäki, Anjalankoski ja Valkeala lakkautetaan. Keskustan kaksi lukiota sekä Kuusankosken lukio saavat jatkaa.

Minulla on asiassa oma lehmä ojassa. Opetan Kouvolan iltalukiossa, joka toimii Lyseon lukion kanssa samassa rakennuksessa ja asun Kouvolan keskusta-alueella. Minun näkökulmani asiaan on keskustalähtöinen, mutta haluaisin asiaan laajemman näkemyksen. Lobatkaa siis minua! Miksi lukiokoulutusta tulisi olla keskustan ja Kuusankosken ulkopuolellakin?


Lomautetaanko?

Kaupunginhallitus pohtii kunnan työntekijöiden lomauttamista. ”Kaupungin taloudellinen tilanne on kestämätön. Olemme … syöneet koko ajan enemmän kuin mitä olemme tienanneet”, tiivisti kunnan taloustilanteen kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Reijo Valkeapää. (Kouvolan Sanomat 30.12.)

Kouvolalla on suuria rakenteellisia talousongelmia. Lomautuksella saadaa ehkä hetkellinen säästö, mutta ei korjata talouden perusongelmaa: syömme jatkuvasti enemmän kuin tienaamme. Ollaanko kaupunginhallituksessa todella sitä mieltä, että kaupungin talouskurimuksesta noustaan lomauttamalla 3500 kuntalaista?

Huonommassakin taloudellisessa tilanteessa olevat kunnat ovat pystyneet hoitamaan lakisääteiset velvoitteensa ilman lomautuksia. Ne kunnista, jotka ovat päätyneet lomauttamaan henkilöstöään, ovat usein jälkikäteen havainneet, etteivät lomautukset tuoneet oletusten mukaisia säästöjä.

Me kaikki kuntalaiset olemme Kouvola. Kaikkien asukkaiden on osallistuttava säästämiseen, ei pelkästään kunnan työntekijöiden.  Jos haluamme palvelumme, täytyy meidän myös maksaa niistä. Voimme valita kahdesta: otetaan lisää lainaa tai korotetaan kunnallisveroa. Miten on kaupunginhallituksen jäsenet, kumpi tehdään? Lomautuksilla ei ratkaista mitään.