Lomautusten hinta?

1,5-vuotiaas tyttäreni oppi ensimmäisenä kasvinaan tunnistamaan nokkosen. Leikkipuisto oli niitä täynnä. ”Varo nokkonen!” huusin uudestaan ja uudestaan juuri kävelemään oppineelle hoipertelijalle. Loppukesästä lapset leikkivät punkkeja vilisevässä heinikossa. Itse revin nokkosia ostoskassit hanskoinani. Leikkipuiston ruoho leikattiin vihdoin elokuun lopussa.

Kouvola lomauttaa henkilöstönsä tänä vuonna 2-3-viikoksi. Kaupungin taloustilanne on huono, mutta sitä ei myöskään pelasteta henkilöstöä lomauttamalla. Lomautus tuo hetkellisen helpotuksen, mutta ei muuta talouden perusongelmaa eli sitä, että kaupungin rahat eivät riitä kaikkien palveluiden tuottamiseen.

Yritys lomauttaa kun sen tuotteilla ei ole kysyntää eikä työtä siis ole. Kunnan työntekijöillä on työtä yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Oman esimieheni työssä olen nähnyt, miten paljon lisätyötä lomautukset merkitsevät. Olisi kiinnostava tietää, kuinka monta tuntia kaikki kaupungin esimiehet ovat työajastaan käyttäneet lomautusten suunnitteluun.

Päättäjien tulisi pohtia mikä hinta lomautuksesta maksetaan. Lomautuksesta kärsivät heikoimmat. Hyvät oppilaat kyllä pärjäävät ilman opettajan jatkuvaa läsnäoloa. Perhettä, jossa asiat ovat hyvin, ei häiritse se, että kaupungin tarjoamia palveluita joutuu odottamaan tavallistakin kauemmin. Kun keräämme rahaa kaupungin kassaan lomautuksilla, otamme rahat sillä hinnalla, että heikompiosaisilla menee entistä heikommin.

Lomautus ei ole kestävän taloudenpidon keino. Johtavatko lomautukset siihen, että kun ei saada nopeasti varhaisen tuen palveluita, kuormitetaan myöhemmin erityisen tuen raskaita ja kunnalle kalliita palveluita? On tehtävä päättäjille selväksi, että lomautusten tuoma hetkellinen säästö ei korvaa siitä aiheutuneita kustannuksia.