Minne rakennetaan Ratamo? Montako lukiota?

Mellan hägg och syrén, sanovat ruotsalaiset. Vuoden pakahduttavin aika, tuomen kukinnan ja sireenin kukinnan välillä. Lyhyt ohikiitävä hetki, jolloin kesä on juuri alkamassa on minusta ihanin aika vuodessa. Tämä ihmeellinen hetki on juuri nyt.

Tämä vuonna tähän pieneen hetkeen liittyy kaksi vaikeaa päätöstä. Maanantaina päätetään Ratamon, uuden sairaalamme paikasta. Parisen viikkoa myöhemmin päätetään lukioiden määrästä.

Ratamosta:

On ollut hurja työ perehtyä vuosikausia suunniteltuun sairaalaprojektiin. Olen kuitenkin yrittänyt tehdä sen huolellisesti. Maanantaina käsitellään hankesuunnitelmaa, yksityiskohtaista suunnitelmaa Ratamon rakentamisesta. Lyhykäisyydessään suunnitelma sisältää kolmikerroksisen keskuksen, jossa yhdistyvät sairaala, terveyskeskukset, hammaslääkärit, osa sosiaalityöstä ja vaikka mitä muuta. Hintalappu on 115 miljoonaa euroa. Rakennuksen valmistuttua kaupunki säästää sosiaali- ja terveysmenoissa 13 miljoonaa euroa vuodessa.

Hankesuunnitelma on mielestäni hyvä ja säästö vaikuttava. Hankesuunnitelmassa rakennus on suunniteltu Kotiharjuun. 13 miljoonan vuosisäästöt tulevat vain tässä paikassa, ei Sairaalamäellä. Kotiharju ei varmasti ole mikään autuaaksi tekevä paikka, mutta ei ole Sairaalamäkikään. Kummallakin paikalla on ongelmansa, suuremmat säästöt saadaan pitkällä aikavälillä Kotiharjusta. Siellä se myös palvelee tehokkaimmin suurinta määrää kuntalaisia, siksi kannatan Kotiharjua Ratamo-keskuksen rakennuspaikaksi.

Lukioista:

Tuntuu huonolta ajatukselta kannattaa julkisesti lukioiden lakkauttamista. Olisi paljon helpompaa tukea useiden puolueiden kannattamaa linjausta yhdistää keskustan Lyseo ja Yhteiskoulu ja jättää muu lukioverkko ennalleen. Jos halutaan tehdä helppo päätös, tämä on juuri sellainen: kivuton ja siisti. Voidaan vielä todeta, että päätettiinpäs jotain. Minä kannatan kuitenkin lukioverkon supistamista.

Kouvolan talous on sekaisin. Kaupunki tekee syömävelkaa eli elää yli varojensa. Meillä ei ole varaa ylläpitää nykyisiä palveluita ilman kunnallisveron korotusta. Vaikka veroa korotettaisiin, täytyisi silti säästää kaikessa missä voidaan.

Lukioverkossa voidaan säästää. Kouvolan lukiokustannukset ovat huomattavasti verrokkikaupunkeja korkeammat. Meillä on paljon pieniä lukioita, jotka käyvät puoliteholla opiskelijamäärän vähyyden vuoksi. Lisäksi nuorten määrä kaupungissa vähenee tulevaisuudessa. Puolityhjät lukiomme ovat myöhemmin vielä tyhjempiä.

Tulisi käydä keskustelua siitä, mitkä palvelut ovat lähipalveluita. Mielestäni esimerkiksi peruskoulun ja tiettyjen perusterveydenhuollon palveluiden täytyy sijaita riittävän lähellä kaikkia kuntalaisia. Lukio ei kuitenkaan ole lähipalvelu. 15–18-vuotiaat nuoret voivat aivan hyvin kulkea julkisilla liikenne välineillä lukioon vähän kauemmaksikin. Aivan kuten he kulkevat ammattiopistoonkin.

Lukion sulkemisen pelätään autioittavan maaseutua. On aika hurja ajatus kaataa opiskelijoiden niskoille velvoite elävöittää maaseutua. Lukio-opiskelijoiden ainoa tehtävä on hankkia itselleen parhaaksi katsomansa opiskelupaikka ja sen myötä lukion tarjoamat parhaat mahdolliset tiedot ja taidot. Opiskelijat haluavat keskustaan. Kunnioitetaan sitä. 

Mielestäni siis:

Suljetaan Elimäen ja Anjalankosken lukiot.

Yhdistetään keskustalukiot myöhemmin.

Näin Kouvolaan jää riittävästi lukiopaikkoja kaikille halukkaille, mutta ei puolityhjiä luokkia.

Tämä on tylsä ja tyly päätös. Toinen vaihtoehto on kuitenkin ikävämpi: jos kipeää päätöstä ei kyetä tekemään Kouvolan lukioissa ei ole yhtään koulukohtaisia kursseja. Ei siis liikunnan tai kuviksen erityiskursseja eikä ylimääräisiä kieliä tai montaa muuta kurssia. Tämä päätös kurjistaisi kaupungin koko lukio-opetuksen.