"Kakka pois!" oli ensimmäinen kerta kun pieni poikani ymmärsi liittää sanoja toisiinsa lauseentyngäksi. Kun tyttöseni teki saman, hän sanoi täydellisen virkkeen "kirja on loppu", selattuaan läpi yhden rakkaista kirjoistaan. Aihepiiri kertoo paljon. Pojan ensimmäinen sana oli "pallo" ja tytön "kirja". Ovatko tytöt ja pojat oikeasti erilaisia? Ovatko he erilaisia kasvatuksen vuoksi vai geneettisesti vai yksilöinä? Mitä on olla poika tai tyttö?
Elämänkatsomustiedon tunnilla olen jutellut opiskelijoiden kanssa sosiaalisen sukupuolen käsitteestä. Suomen kielen termi sosiaalinen sukupuoli on kökkö ja monelle tuntematon. Kyseessä on yksinkertaisesti kulttuurin tulkinta sukupuolesta. Tilanne, jossa sairaalassa oleville naispotilaille puetaan vaaleanpunaiset kaavut ja miehille vaaleansiniset, on kulttuurin tulkinta sukupuolesta. Tai kun teknisen työn tunnilla pojat sorvaavat monimutkaisia puutöitä, mutta tyttöä käsketään sahaamaan lauta kahtia ja sitten kehutaan, että hyvin sahasit.
Helsingin Sanomissa oli kiinnostava juttu sukupuolista ja niiden määrittelyn vaikeudesta (Ihmisen sukupuoli on tulkinnanvarainen asia, HS 29.3.2013). Kaikenkarvaisten toimittajien sijaan kirjoittajina oli lääketieteen asiantuntijoita ja jutun näkökulma oli sukupuolen biologisessa, sosiaalisessa ja psykologisessa monitulkintaisuudessa. Jutun ajatus oli siinä, että mitä me olemme sanomaan kenenkään sukupuolesta, kun siihen eivät pysty lääkärit eikä aina edes ihminen itse. Jos vain antaisimme jokaiselle oikeuden elää omaa elämäänsä ja halutessaan mennä naimisiin rakkaansa kanssa.
Kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista voi allekirjoittaa osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/192
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti