Olen viime päivinä täyttänyt vaalikoneita.
MTV3n koneelle selvitin suhdettani Jumalaan (ei ole) ja lavatanssikokemustani (ei ole). Päätin, että en usko ydinperheeseen, mutta olen samaa mieltä vaalikoneen kanssa siitä, että todellisuuden hallinta on muuttunut hitusen aiempaa hankalammaksi.
Animalian vaalikoneelle kannatin kasvispainotteisen ruokavalion lisäämistä kunnallisessa palvelutuotannossa, mutta en rohjennut vaatia erikoiskoulutettua eläinhoitajaa löytöeläimille.
Ylen vaalikone oli työläin. Kolmekymmentäkolme kysymystä tiukkaa faktaa eikä mitään lavatanssimisesta. Päädyin jakamaan rahaa vanhusten sijasta lapsiperheille, ja valitsin puoleni syrjäkylät vai keskusta -kiistassa (keskusta). En ajatellut myydä KSS Energiaa, sen sijaan vanhuspalveluiden yksityistämisen selvittämistä kannatin. Kankaan koulun lakkautuspäätös pitäköön puolestani, mutta ylimääräistä rahaa ei laiteta teiden kunnossapitoon.
Ja viimeisenä mukaan vaalikoneiden taisteluun ilmoittautui Kouvolan Sanomat. "Suuret kauppakeskukset näivettävät Kouvolan ja Kuusankosken keskustan." En tiedä näivettymisestä eikä pirullisessa koneessa ole "en tiedä" vaihtoehtoa. "Kaksi suurlukiota riittää Kouvolassa." Vähän liian rajua. Vaikka saksalaisen puolisoni mielestä esimerkiksi 800 opiskelijan suurlukio Jyväskylässä olisi ihan tavallisen kokoinen saksalainen lukio. "Kaupungin pitäisi rakentaa kunnon jalkapallokenttä Kouvolan keskustaan Myllykosken Pallolle." Millä rahalla ja mille tontille? Kuka näitä oikein keksii?
Saan näppylöitä ja ihottumaa. Yskäkin yltyy. Olen selvästi allerginen vaalikoneille. Kouvolan Sanomien kysymysten pitäisi olla täytettynä huomiseen mennessä ja minulla on vielä puolet kysymyksistä perustelematta. Kutittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti